Alfred Korzybski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfred Korzybski

Alfred Habdank Scarbeck Korzybski (synt. Alfred Władysław Augustyn Korzybski; 3. heinäkuuta 1879 Varsova, Puola1. maaliskuuta 1950 Lakeville, Yhdysvallat) oli puolalainen insinööri ja kielitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten yleisen semantiikan (engl. general semantics) nimellä kulkeneen kattavaksi tarkoitetun oppirakennelman kehittäjänä.

Varhaisvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korzybski syntyi aristokraattiseen varsovalaissukuun, joka oli jo sukupolvien ajan työskennellyt sovellettujen ja teoreettisten tieteiden alalla. Alfred Korzybski ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Varsovan Teknillisessä yliopistossa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Korzybski palveli sotilastiedustelu-upseerina Venäjän armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa hän siirtyi vuonna 1916 Pohjois-Amerikkaan, ensin Kanadaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin koordinoimaan asekuljetuksia rintamalle. Tämän ohella hän luennoi käynnissä olevasta konfliktista amerikanpuolalaiselle yleisöille, samalla edistäen sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä.

Sodan jälkeen hän päätti jäädä Yhdysvaltoihin ja sai kansalaisuuden vuonna 1940. Hänen ensimmäinen kirjansa Manhood of Humanity julkaistiin 1921. Siinä hän esitteli uudenlaisen teorian ihmiskunnasta eliölajina, jolle on ominaista "ajan nivominen".

Yleinen semantiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korzybskin suurta synteesiä, General semantics -nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää semantiikkaan, vaan ne ovat täysin erillisiä aloja, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna 1933 julkaistussa kirjassaan Science and Sanity: An Introduction to Non-Aristotelian Systems and General Semantics.

Vuonna 1938 hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman keskeisin väite kuului, että ihmistietoa rajoittaa ihmisten hermoston rakenne sekä luonnollisten kielten rakenne. Ihmiset eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (gleanings), kautta, ja nämä juontuvat heidän hermostontiloistaan sekä sanallisista viitteistä, jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista.

Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät virheellisiin "faktoihin", joiden varassa joudumme toimimaan. Toisinaan ymmärryksemme ei rakenteeltaan vastaa sitä, mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen oppisuuntansa painotti abstrahoimisen tiedostamista ja käytti hyväkseen menetelmiä, joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimisen tiedostamiseksi" (consciousness of abstracting).

Hänen oppiinsa kuului: "En tiedä – ottakaamme selvää!", niin toimintamallina kuin asenteenakin. Hän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta sisäisellä ja ulkoisella levollisuudella, kokemistavalla jota hän kutsui "objektiivisten tasojen hiljaisuudeksi" (silence on the objective levels).

Anekdootti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän totesi, että hänen oli aivan pakko syodä jotakin, ja kysyi eturivin oppilailta, haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä tuumitte?" sanoi Korzybski ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa ja juoksi ulos luokasta käymälään. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "kuinka olen juuri osoittanut, että ihmiset syövät paitsi ruokaa myös sanoja ja edellisen maku usein vaikutuksessaan häviää jälkimmäiselle."[1]

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korzybskin opit vaikuttivat gestalt-terapiaan ja neurolingvistiseen ohjelmointiin. Kolmas täydennetty painos Science and Sanity -kirjasta mainitsee, että Yhdysvaltain armeija käytti hänen menetelmiään tri Douglas M. Kelleyn alaisuudessa Euroopassa toisessa maailmansodassa lieventämään taisteluväsymystä. Kelley oli myös psykiatri, jonka vastuulle annettiin Nürnbergin syytetyt. Häneltä ovat saaneet vaikutteita myös Kenneth Burke, William S. Burroughs, Frank Herbert, Albert Ellis, Gregory Bateson, Buckminster Fuller, Douglas Engelbart, Alvin Toffler, Robert A. Heinlein, L. Ron Hubbard, A. E. van Vogt, Robert Anton Wilson, viihdyttäjä Steve Allen ja Tommy Hall (13th Floor Elevatorsin sanoittaja) sekä tiedemiehet, kuten psykiatri William Alanson White, fyysikko P. W. Bridgman ja tutkija W. Horsley Gantt (Ivan Pavlovin entinen oppilas ja kollega).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. R. Diekstra, Haarlemmer Dagblad, 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, Essenties van NLP (Utrecht: Servire, 1996), s. 58.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]