Ero sivun ”Rotkojärvi (Jämsä)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Lähteet: väliotsikko |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Typo |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
'''Rotkojärvi''' eli Ruuhijärvi on pieni [[humusjärvi]] [[Jämsä]]n Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä [[Mänttä-Vilppula|Mäntän]] keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.<ref name="Rotko">{{Verkkoviite|osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rotkovuoren_alue(6000) | nimike = Rotkovuoren alue | julkaisu = Ympäristö.fi | julkaisija = Keski-Suomen ELY-keskus | viitattu = 9.8.2017 | ajankohta = 10.7.2013 }}</ref> |
'''Rotkojärvi''' eli Ruuhijärvi on pieni [[humusjärvi]] [[Jämsä]]n Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä [[Mänttä-Vilppula|Mäntän]] keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.<ref name="Rotko">{{Verkkoviite|osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rotkovuoren_alue(6000) | nimike = Rotkovuoren alue | julkaisu = Ympäristö.fi | julkaisija = Keski-Suomen ELY-keskus | viitattu = 9.8.2017 | ajankohta = 10.7.2013 }}</ref> |
||
Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen |
Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen, ja niillä esiintyy tyypillisten [[Sammalet|sammal-]] ja [[Jäkälät|jäkäläyhteisöjen]] ohella vaativampaa, [[Kasvupaikan ravinteisuus|mesotrofista]] lajistoa.<ref name="Rotko"/> |
||
Jämsäläisillä ja [[satakunta]]laisilla oli [[Keskiaika|keskiajalla]] rajakiistoja. Vuonna 1449 [[Eerik Akselinpoika Tott|Erik Tott]] määräsi [[Kangasala]]n eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.<ref>Suomen rotkot, s. 139</ref> |
Jämsäläisillä ja [[satakunta]]laisilla oli [[Keskiaika|keskiajalla]] rajakiistoja. Vuonna 1449 [[Eerik Akselinpoika Tott|Erik Tott]] määräsi [[Kangasala]]n eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.<ref>Suomen rotkot, s. 139</ref> |
||
Versio 8. kesäkuuta 2022 kello 08.38
| Rotkojärvi eli Ruuhijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Jämsä |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 35.695.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 139,4 m tai 139 m[1] |
| Rantaviiva | 1,8 km [2] |
| Pinta-ala | 0,028 km² [2] |
 Rotkojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rotkojärvi eli Ruuhijärvi on pieni humusjärvi Jämsän Heräkulmassa lounaisessa Keski-Suomessa. Se sijaitsee noin 15 kilometriä Jämsän keskustasta luoteeseen ja noin 20 kilometriä Mäntän keskustasta kaakkoon. Rotkojärven pituus on noin 800 metriä ja leveys noin 50 metriä.[3]
Rotkojärvi sijaitsee kallioperän siirros- ja murrosvyöhykkeessä. Varsinainen rotkovajoama jatkuu järven molemmissa päissä, ja se on lähes kuuden kilometrin mittainen. Järven pohjoisranta on jyrkkää kallioseinämää, joka kohoaa enimmillään 40 metrin korkeuteen. Rotkojärven kalliojyrkänteet suuntautuvat ensisijaisesti lounaaseen, ja niillä esiintyy tyypillisten sammal- ja jäkäläyhteisöjen ohella vaativampaa, mesotrofista lajistoa.[3]
Jämsäläisillä ja satakuntalaisilla oli keskiajalla rajakiistoja. Vuonna 1449 Erik Tott määräsi Kangasalan eränkävijöiden ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen mäestä Ruuhivuoren kiviristiin ja edelleen Kuusivuoreen. Tottin tuomitsemasta linjasta muodostui sen aikaisen Jämsän ja Satakunnan välinen raja. Kiviristi on hakattu Rotkojärven kallioon, ja sen sakaroiden mitta on kymmenisen senttimetriä.[4]
Lähteet
- Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.
Viitteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Vesivarat / Järvet / Rotkojärvi Hertta 5.7. Viitattu 9.8.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Rotkovuoren alue Ympäristö.fi. 10.7.2013. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 9.8.2017.
- ↑ Suomen rotkot, s. 139