Ero sivun ”Yhdyskuntasuunnittelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
[[bg:Ландшафтна архитектура (ЛТУ)]] |
[[bg:Ландшафтна архитектура (ЛТУ)]] |
||
[[de:Raumordnung]] |
[[de:Raumordnung]] |
||
[[eu:Lurraldearen antolakuntza]] |
Versio 28. elokuuta 2021 kello 09.42
Yhdyskuntasuunnittelu (myös aluesuunnittelu) tarkoittaa ihmisyhdyskuntien suunnittelua, joka koostuu sekä kaavoituksesta että yhdyskuntateknisestä suunnittelusta. Tarkoituksena on suunnitella muun muassa maa- ja vesialueiden käyttöä sekä palveluita kuntatasolla ihmisten lähiympäristöön.[1]
Politiikka yhdyskuntasuunnittelussa
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. |
Yhdyskuntasuunnittelu liittyy eri tavoin kuntien rajat ylittävään seutusuunnitteluun. Eduskunta sääti vuonna 1991 lain, jolla seutusuunnittelu ja entiset maakuntaliitot yhdistettiin ylimmän tason valtakunnalliseksi suunnitteluorganisaatioksi. Vuoden 1994 alusta lähtien nämä uusiutuneet maakuntaliitot toimivat aluekehitysviranomaisina.
Valtakunnallisella tasolla ei ole olemassa pysyvää suunnittelurganisaatiota. Tämä heijastaa sitä aikakautta, joka alkoi 1990-luvun alussa tapahtuneesta sosialististen valtioiden hallinnon alasajosta. Suunnitelmallisuuteen valtioiden hallinnossa alettiin luottaa entistä vähemmän ja valtaa antaa ohjailemattomalle kasvulle ja kehitykselle nousemassa olevan liberalismin hengen mukaisesti. Kuvaavaa tälle kehitykselle on, että "Valtakunnan Suunnittelu" on erään pienen arkkitehtitoimiston omakseen ottama nimi.
Myös yliopistot ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet yhdyskuntasuunnittelun opetustaan keskittymällä lähialuesuunnitteluun. Urbaani suunnittelu ja maisemasuunnittelu ovat uusia kokoavia termejä. Utilitaristiset näkökulmat maanomistuksellisiin ja kaavoituksellisiin ongelmiin ovat samalla saaneet väistyä ja yksityisten maanomistajien ja kiinteistöbisneksen harjoittajien edun valvonnasta huolehtiminen on noussut entistä merkityksellisempään rooliin ilman kattavaa poliittista debattia.
Lähteet
Kirjallisuutta
- Jauhiainen, Jussi S. & Niemenmaa, Vivi: Alueellinen suunnittelu. Tampere: Vastapaino 2006. ISBN 978-951-768-190-2
- Aalto Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos. Yearbook 2011-2012, part1, part 2.