Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Lähteet: viitteet erikseen
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 417 | Julkaisija =WSOY }}</ref><ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos | Vuosi = 1958 | Sivu = 417 | Julkaisija = WSOY }}</ref><ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>


Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–300 g/m² kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>
Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref>Karhu 2007, s. 21.</ref>


Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref>
Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref>
*Sisäpakkauskartongit ja graafiset kartongit
* Sisäpakkauskartongit ja graafiset kartongit
**taivekartonki (FBB, ''folding boxboard'')
** taivekartonki (''folding boxboard'', FBB)
**valkopintainen uusiokuitukartonki (WLC, ''white lined chipboard'')
** valkopintainen uusiokuitukartonki (''white lined chipboard'', WLC)
**valkaistu sellukartonki (SBS, ''solid bleached sulphate'')
** valkaistu sellukartonki (''solid bleached sulphate'', SBS)
**valkaisematon sellukartonki (SUS, ''solid unbleached sulphate'')
** valkaisematon sellukartonki (''solid unbleached sulphate'', SUS)
**[[nestepakkauskartonki]] (LPB, ''liquid packaging board'')
** [[nestepakkauskartonki]] (''liquid packaging board'', LPB)
*Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t
* Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t
*Erikoiskartongit
* Erikoiskartongit
**[[hylsykartonki]]
** [[hylsykartonki]]
**[[tapetti]]pohjapaperi
** [[tapetti]]pohjapaperi
**[[kipsilevy]]kartonki
** [[kipsilevy]]kartonki
**[[kirjansidonta]]kartonki
** [[kirjansidonta]]kartonki
**muut erikoiskartongit
** muut erikoiskartongit


''Taivekartonkia'' (200–400 g/m²) käytetään erilaisten [[kotelo]]iden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin [[Laakapaino|offset-]] tai [[syväpaino]]käyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää [[muovi]]lla tai [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoida]] [[alumiini]]lla.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref>
''Taivekartonkia'' (200–400 g/m²) käytetään erilaisten [[kotelo]]iden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin [[laakapaino|offset-]] tai [[syväpaino]]käyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää [[muovi]]lla tai [[laminointi (paperinjalostus)|laminoida]] [[alumiini]]lla.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref>


''Sellukartonki'' on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi [[nestepakkauskartonki|nestepakkauskartongiksi]].<ref>Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref>
''Sellukartonki'' on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi [[nestepakkauskartonki|nestepakkauskartongiksi]].<ref>Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref>
Rivi 25: Rivi 25:


== Kartongin ominaisuudet ==
== Kartongin ominaisuudet ==

Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>
Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>


== Kartongin käyttö pakkauksissa ==
== Kartongin käyttö pakkauksissa ==

Kartonkia käytetään pääasiassa [[pakkaus]]tarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi [[Lakka (pintakäsittelyaine)|lakkaamalla]], [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoimalla]] tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi [[Nuuttaus|nuuttauksen]], [[Stanssaus|stanssauksen]] ja [[liima]]uksen avulla.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>
Kartonkia käytetään pääasiassa [[pakkaus]]tarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi [[Lakka (pintakäsittelyaine)|lakkaamalla]], [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoimalla]] tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi [[Nuuttaus|nuuttauksen]], [[Stanssaus|stanssauksen]] ja [[liima]]uksen avulla.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>


==Kartongin käyttö rakentamisessa==
== Kartongin käyttö rakentamisessa ==

Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko [[bitumi]]raidoilla tai [[PVC]]-ruiskutuksella yhteen [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoituja]] kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa [[lasikuitu]]verkko.
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko [[bitumi]]raidoilla tai [[PVC]]-ruiskutuksella yhteen [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoituja]] kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa [[lasikuitu]]verkko.


Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 62.</ref>
Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 62.</ref>


==Lähteet==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Karhu, Heikki | Nimeke = Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = | Selite =Opinnäytetyö | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma | Tunniste = | www =https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9446/Karhu.Heikki.pdf?sequence=2 | www-teksti = | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.11.2014 | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Karhu, Heikki | Nimeke = Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = | Selite = Opinnäytetyö | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma | Tunniste = | www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9446/Karhu.Heikki.pdf?sequence=2 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.11.2014 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke =Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Isbn = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke = Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | ISBN = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===

Versio 18. maaliskuuta 2021 kello 12.56

Kartonki on paksua paperia.[1][2]

Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan kartonkikoneella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.[3]

Kartongit jaotellaan seuraavasti:[4]

Taivekartonkia (200–400 g/m²) käytetään erilaisten koteloiden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin offset- tai syväpainokäyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää muovilla tai laminoida alumiinilla.[5]

Sellukartonki on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi nestepakkauskartongiksi.[6]

Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, flutingista eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.[7]

Kartongin ominaisuudet

Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, kiilto ja absorptio-ominaisuudet.[8]

Kartongin käyttö pakkauksissa

Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla.[9]

Kartongin käyttö rakentamisessa

Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä ilmansulkuna. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko.

Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.[10]

Lähteet

  • Karhu, Heikki: Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.11.2014).
  • Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.

Viitteet

  1. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 417. WSOY, 1958.
  2. ↑ Karhu 2007, s. 21.
  3. ↑ Karhu 2007, s. 21.
  4. ↑ Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.
  5. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 57.
  6. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 57.
  7. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  8. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  9. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  10. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 62.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kartonki&oldid=19644340”