Ero sivun ”Anders Herman Chydenius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
wl
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Viite
Rivi 1: Rivi 1:
'''Anders Herman Chydenius''' ([[1. heinäkuuta]] [[1833]] [[Helsinki]] – [[3. kesäkuuta]] [[1896]] Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.</ref>
'''Anders Herman Chydenius''' ([[1. heinäkuuta]] [[1833]] [[Helsinki]] – [[3. kesäkuuta]] [[1896]] Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.</ref>


Anders Herman Chydeniuksen vanhemmat olivat [[Yleinen revisionilaitos|Yleisen revisionilaitoksen]] ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Hän kävi [[Helsingin yksityislyseo]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. [[Töölön päivälliset|Töölön päivällisille]] vuonna 1855.<ref name=yom/>
Anders Herman Chydeniuksen vanhemmat olivat [[Yleinen revisionilaitos|Yleisen revisionilaitoksen]] ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa. Hän kävi [[Helsingin yksityislyseo]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. [[Töölön päivälliset|Töölön päivällisille]] vuonna 1855.<ref name=yom/>


Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa ''[[Göteborgs-Posten]]'' -lehdessä ja ''[[Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning]]'' -lehdessä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen ''[[Helsingfors Dagblad]]''iin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius oli edustaja [[porvaristo|porvarissäädyssä]] [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivillä]] [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–78]], [[Säätyvaltiopäivät 1882|1882]], [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1888|1888]], kuuluen niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yritti välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, s. 87.</ref><ref name=yom/>
Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa ''[[Göteborgs-Posten]]'' -lehdessä ja ''[[Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning]]'' -lehdessä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen ''[[Helsingfors Dagblad]]''iin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius toimi viimeksi [[Polyteknillinen opisto|Helsingin polyteknillisen opiston]] ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.<ref name=yom/>


Chydenius oli [[porvaristo|porvarissäädyssä]] Kajaanin edustaja valtiopäivillä [[Säätyvaltiopäivät 1877|1877–1878]], Tornion [[Säätyvaltiopäivät 1882|1882]], Uudenkaupungin [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja uudelleen Tornion [[Säätyvaltiopäivät 1888|1888]], kuuluen niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yritti välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.<ref name=yom/><ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, s. 87.</ref><ref name="psh">{{kirjaviite| Tekijä=Sigurd Nordenstreng| Vuosi= 1921 | Nimike= Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V| Julkaisija = Otava| Julkaisupaikka=Helsinki |Sivu =53–54}}</ref>
Chydenius toimi viimeksi [[Polyteknillinen opisto|Helsingin polyteknillisen opiston]] ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.<ref name=yom/>

Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa.<ref name=yom/>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 17. maaliskuuta 2021 kello 08.52

Anders Herman Chydenius (1. heinäkuuta 1833 Helsinki3. kesäkuuta 1896 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.[1]

Anders Herman Chydeniuksen vanhemmat olivat Yleisen revisionilaitoksen ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja Margareta Sofia Enbom. Chydenius oli naimisissa vuodesta 1861 Karoline Frederikke Hagemannin (k. 1908) kanssa. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1848. Chydenius opiskeli Helsingin yliopistossa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hänet erotettiin yliopistosta puoleksitoista vuodeksi hänen osallistuttuaan ns. Töölön päivällisille vuonna 1855.[1]

Chydenius työskenteli vuodesta 1860 toimittajana Ruotsissa Göteborgs-Posten -lehdessä ja Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning -lehdessä ja tutustui siellä ja Tanskassa liberaalisiin aatteisiin. Hän palasi vuonna 1862 Suomeen Helsingfors Dagbladiin ja oli sen päätoimittaja 1883–1887. Chydenius toimi viimeksi Helsingin polyteknillisen opiston ylimääräisenä kansantalouden opettajana 1889–1891. Hän halvaantui vuonna 1891.[1]

Chydenius oli porvarissäädyssä Kajaanin edustaja valtiopäivillä 1877–1878, Tornion 1882, Uudenkaupungin 1885 ja uudelleen Tornion 1888, kuuluen niin sanottuun liberaaliseen puolueeseen. Hän yritti välillä jopa yksin saada läpi puoluetta perustettaessa lausuttuja vapaamielisiä periaatteita.[1][2][3]

Lähteet

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Herman Chydenius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16622>. Luettu 6.5.2017.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, s. 87.
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 53–54. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla