Myöhäisjurakausi

 

Jurakauden jako
kausi	epookki	vaihe	ikä (mvs)
Liitu	varhais	Berrias	nuorempi
Jura	myöhäis	Tithonos	145,0–152,1
		Kimmeridge	152,1–157,3
		Oxford	157,3–163,5
	keski	Callovia	163,5–166,1
		Bathonia	166,1–168,3
		Bajocae	168,3–170,3
		Aalen	170,3–174,1
	varhais	Toarcis	174,1–182,7
		Pliensbach	182,7–190,8
		Sinemurum	190,8–199,3
		Hettange	199,3–201,3
Trias	myöhäis	Rhaetia	vanhempi
Jurakauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.

Taiteilijan näkemys valtavasta Diplodocus-kasvinsyöjäliskosta.

Myöhäisjurakausi eli yläjura (malm, valkea jura) on jurakauden loppuvaihe 161,2–145,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli matelijoiden valtakautta, erityisesti sauropodi-kasvinsyöjädinosaurusten kukoistusaikaa. Sauropodit olivat valtavia nelijalkaisia, pitkähäntäisiä ja -kaulaisia maaeläimiä. Kaudelta kuuluisia hirmuliskoja olivat muun muassa sauropodisuvut Brachiosaurus, Diplodocus ja Camarasaurus. Kaudella eli myös lentoliskoja, ja merissä eli pitkäeväisiä valasta muistuttavia pliosauruksia sekä merikrokotiili Teleidosaurus.

Varhaiset nisäkkäät ja hyvin varhaiset linnut olivat jo olemassa mutta eivät vielä merkittävänä ryhmänä. Liskolintu Archaeopteryx eli tällä kaudella Euroopassa.

Maantiede

Myöhäisjurakaudella Pangea jakautui kahdeksi supermantereeksi, pohjoisen Lauraasiaksi ja etelän Gondwanaksi. Niiden väliin syntyi varhainen Atlantti, joka tuolloin oli vielä aika kapea.

Myöhäisjurakauden alajako

• Tithonos-vaihe (150,8 ± 4,0 – 145,5 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
• Kimmeridge-vaihe (155,7 ± 4,0 – 150,8 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
• Oxford-vaihe (161,2 ± 4,0 – 155,7 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)

Aiheesta muualla

• The Late Jurassic