Ero sivun ”Pyöräliitto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Jäsenjärjestölistan, stategian ja hankkeiden päivitys. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
* [http://jarvenpaanfk.blogspot.com Järvenpään Fillarikerho] |
* [http://jarvenpaanfk.blogspot.com Järvenpään Fillarikerho] |
||
* [http://cargocollective.com/joensuunpolkijat Joensuun polkijat] |
* [http://cargocollective.com/joensuunpolkijat Joensuun polkijat] |
||
*[https://www.jyps.fi/ Jyväskylän pyöräilyseura ry] |
* [[Jyväskylän Pyöräilyseura|Jyväskylän Pyöräilyseura ry]]<ref>[https://www.jyps.fi/ Jyväskylän pyöräilyseura ry]</ref> |
||
*[https://www.kuopionpolkijat.fi Kuopion polkijat ry] |
*[https://www.kuopionpolkijat.fi Kuopion polkijat ry] |
||
* [http://lappeenrannanpyorailijat.fi/ Lappeenrannan pyöräilijät] |
* [http://lappeenrannanpyorailijat.fi/ Lappeenrannan pyöräilijät] |
Versio 19. tammikuuta 2021 kello 22.45
Pyöräliitto (Cyklistförbundet, Finnish Cyclists' Federation) on suomalainen pyöräliikenteen edunvalvontajärjestö ja paikallisten arkipyöräilyseurojen kattojärjestö. Järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Pyöräliitto on perustettu 2014 Tampereella. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä. Palkattuja työntekijöitä (2021 tilanne) on 6.
Tavoitteet
Pyöräliitto on strategiassaan asettanut tavoitteekseen, että 2025 pyöräliikenne on arvostettu liikennemuoto ja sen kulkutapaosuus on kasvanut valtakunnallisesti 30 % vuoden 2018 tilanteesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ns. arkimatkoja kuljettaisiin nykyistä enemmän auton sijasta polkupyörällä.
Strategian yksityiskohtaisemmat tavoitteet:
- Vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen pyöräliikenteen edistämiseksi
- Pyöräily on normaali osa arkea ja liikennettä
- Verotus ja kannustimet tukevat pyöräilyä
- Rakennettu ympäristö muuttuu pyöräilyä suosivaksi
- Rakennetun ympäristön suunnittelu muuttuu pyöräilylle suotuisammaksi
- Pyöräilyn taloudellinen merkitys ymmärretää
Toimintatavat
Pyöräliitto pyrkii tavoitteisiinsa vaikuttamistyön, kampanjoinnin, julkisen keskustelun, paikallisyhdistysten tukemisen ja hanketyön keinoin. Tärkeä osa työtä on päättäjien, vaikutajien ja virkamiesten tapaaminen ja pyörällä liikkuvien näkökulman ja tarpeitten kertominen heille. Pyöräliitto antaa asiantuntijatukea virkamiehille, päättäjille, kansalaisvaikuttajille ja toimittajille.
Kampanjat
Pyöräliitolla on erilaisia kampanjoita ja hankkeita mm.
- Pyöräilytalvi, jonka tavoite on saada ihmiset jatkamaan polkemista ympäri vuoden
- Pyörällä kaiken ikää, tavoite viedä ikäihmisiä ulkoilemaan ja asiointimatkoille vapaaehtoisten polkemilla riksapyörillä
- Pyöräilykasvatus, yhteishanke Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Tavoitteena lisätä lasten ja lapsiperheiden arkipyöräilyä
- Maahanmuuttajat pyörille, tavoite opettaa pyöräilytaidottomille maahanmuuttajille pyöräilyä ja siten edistää heidän kotiutumistaan
- Perhepyöräily, tavoite levittää lapsiperheille tietoa erilaisista pyörätyypeistä ja ratkaisuista, joilla lapsiperheen arkea voidaan helpottaa
- Pyörävaalit, joissa kerätään kunta- ja eduskuntavaaliehdokkaita pyöräilynedistämisteesien taakse
- Pyörämatkailukeskus, yhteishanke Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Tavoitteena kehittää ja markkinoida suomalaista pyörämatkailua.
VeloFinland
VeloFinland on vuosittainen pyöräliikenteen oma seminaari, jonka Pyöräliitto on järjestänyt vuodesta 2015 alkaen. Kaksipäiväisen seminaarin aikana käsitellään pyöräliikenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä aiheita eri näkökulmista, mm. talouden, kansanterveyden, viihtyvyyden, kaavoituksen ja kulttuurin näkökulmista. Seminaari on suunnattu virkamiehille, päättäjille, kaavoittajille, alan opiskelijoille ja kaikille pyöräliikenteen edistämisestä kiinnostuneille. VeloFinland on järjestetty (aikajärjestyksessä) Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja webinaarina.
Pyöräliiton jäsenet
Jäseninä pyöräliitossa on sekä paikallisia rekisteröityjä pyöräily-yhdistyksiä että yksityishenkilöitä. Valtaosa jäsenistä kuuluu johonkin jäsenyhdistykseen, mutta suorajäseniäkin on. Vuoden 2021 alkupuolella jäsenyhdistyksiä oli 14 kpl ja henkilöjäseniä (yhdistysten jäsenet + Pyöräliiton suorajäsenet) oli noin 3400. Jäsenyhdistykset ovat (aakkosjärjestyksessä)
- Helsingin polkupyöräilijät
- Järvenpään Fillarikerho
- Joensuun polkijat
- Jyväskylän Pyöräilyseura ry[1]
- Kuopion polkijat ry
- Lappeenrannan pyöräilijät
- Oulun polkupyöräilijät
- Pohjoinen Pyöräyhdistys Pumppu (Rovaniemi)
- Porin polkupyöräilijät
- Prologi (Helsingin yliopisto)
- Tampereen polkupyöräilijät
- Tawast Cycling Club TCC (Hämeenlinnan seutu)
- Turun polkupyöräilijät
- Vaasan pyöräyhdistys Velova / Vasa cykelförening Velova
Pyöräliiton kanssa yhteistyötä tekee myös lukuisa määrä rekisteröimättömiä yhdistyksiä ja toimijoita. Ylintä valtaa Pyöräliitossa käyttävät jäsenet. Liittokokous pidetään loppuvuodesta, yleensä VeloFinlandia seuraavana sunnuntaina. Liittokokous hyväksyy strategian ja valitsee liittohallituksen.
Pyöräliitto on jäsenenä European Cyclists' Federation ECF:ssä ja Suomen pyöräilynohjaajat ry:ssä.
Talous
Rahoitus
Rahoituksen lähde | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 |
---|---|---|---|---|
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus liikuntaan | 10 000 €[2] | 10 000 €[2] | 10 000 €[3] | 10 000 €[3] |
Lähteet
- ↑ Jyväskylän pyöräilyseura ry
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset 2020 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.7.2020.
- ↑ a b Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.