Ero sivun ”Perintötila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
viitteet tarkemmiksi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Perintötila''' eli '''perintötalo''' oli aiemmin yksityisen henkilön [[omistusoikeus|omistama]] [[Tila (kiinteistöoikeus)|tila]], josta oli suoritettava [[vero]].<ref> |
'''Perintötila''' eli '''perintötalo''' oli aiemmin yksityisen henkilön [[omistusoikeus|omistama]] [[Tila (kiinteistöoikeus)|tila]], josta oli suoritettava [[vero]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Iso tietosanakirja | Selite = Osa 9, palsta 1231, hakusana perintötila | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1935}}</ref> Perintötila on [[verotila]]-nimityksen seuraaja. |
||
Aikoinaan [[maatila|maatiloilla]] oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen [[omistusoikeus]] ja [[hallintaoikeus]] tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen [[maanluonto]]. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli [[perimysmaa|perintömaata]], rälssimaata ([[rälssitila]]) ja kruununmaata ([[kruununtila]]). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun [[maavero]]t lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä [[maanjako]]jen jakoperusteena.<ref> |
Aikoinaan [[maatila|maatiloilla]] oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen [[omistusoikeus]] ja [[hallintaoikeus]] tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen [[maanluonto]]. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli [[perimysmaa|perintömaata]], rälssimaata ([[rälssitila]]) ja kruununmaata ([[kruununtila]]). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun [[maavero]]t lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä [[maanjako]]jen jakoperusteena.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Iso tietosanakirja | Selite = Osa 8, palstat 370–373, hakusana maanluonnot | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1935}}</ref> Vielä vuoden 1951 jakolaki (604/1951) sisälsi määräyksiä rälssitiloista ja papiston virkataloista. Jakolain kumonnut kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ei enää sisältänyt niihin liittyviä määräyksiä. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Nykyinen versio 15. tammikuuta 2021 kello 22.22
Perintötila eli perintötalo oli aiemmin yksityisen henkilön omistama tila, josta oli suoritettava vero.[1] Perintötila on verotila-nimityksen seuraaja.
Aikoinaan maatiloilla oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen omistusoikeus ja hallintaoikeus tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen maanluonto. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli perintömaata, rälssimaata (rälssitila) ja kruununmaata (kruununtila). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun maaverot lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä maanjakojen jakoperusteena.[2] Vielä vuoden 1951 jakolaki (604/1951) sisälsi määräyksiä rälssitiloista ja papiston virkataloista. Jakolain kumonnut kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ei enää sisältänyt niihin liittyviä määräyksiä.