Ero sivun ”Visakoivu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lähteiden korjaus, lisää lähteitä ja laajentelua. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taksonomia/kasvit |
{{Taksonomia/kasvit |
||
| nimi =Visakoivu |
| nimi = Visakoivu |
||
| kuva =Grove of Karelian birch trees at Kivach.jpg |
| kuva = Grove of Karelian birch trees at Kivach.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] |
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Kasvit]] |
| kunta = [[Kasvit]] Plantae |
||
| alakunta =[[Putkilokasvit]] |
| alakunta =[[Putkilokasvit]] Tracheobionta |
||
| kaari = [[Siemenkasvit]] |
| kaari = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta |
||
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] |
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] Magnoliophytina |
||
| luokka =[[Kaksisirkkaiset]] |
| luokka =[[Kaksisirkkaiset]] Magnoliopsida |
||
| lahko = [[Pyökkimäiset]] |
| lahko = [[Pyökkimäiset]] Fagales |
||
| heimo = [[Koivukasvit]] |
| heimo = [[Koivukasvit]] Betulaceae |
||
| suku = [[Koivut]] ''Betula'' |
| suku = [[Koivut]] ''Betula'' |
||
| laji = ''pendula'' |
| laji = ''pendula'' |
||
| muunnos = ''carelica '' |
| muunnos = ''carelica '' |
||
| kolmiosainen= Betula pendula |
| kolmiosainen= Betula pendula var. carelica |
||
| kolmiosainen_auktori= ([[Karl Eugen von Mercklin|Merckl.]]) Hämet-Ahti |
| kolmiosainen_auktori= ([[Karl Eugen von Mercklin|Merckl.]]) Hämet-Ahti |
||
}} |
}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:Curly Birch Wood.jpg|pienoiskuva|Visakoivu.]] |
||
[[ |
[[Tiedosto:visakoivupinta.jpg|pienoiskuva|Visakoivupinta.]] |
||
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n [[mutaatio]]sta johtuva [[muunnos (biologia)|muunnos]].<ref name="PP"> |
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n [[mutaatio]]sta johtuva [[muunnos (biologia)|muunnos]].<ref name="PP">{{Verkkoviite | Osoite = https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/visakoivu/ | Nimeke = Visakoivu. | Julkaisu = Puuproffa | Viitattu = 25.12.2020}}</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[koivut|koivu]]. Sen runko on [[puunpahka|pahkainen]]. Myös [[hieskoivu]]lla on tavattu visautumista mutta se on paljon harvinaisempaa.<ref name="Visaseura">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visaseura.fi/fi/tietoa-visakoivusta/ | Nimeke = Visatietoutta | Julkaisija = Visaseura ry | Viitattu = 25.12.2020}}</ref> |
||
== Kuvaus == |
== Kuvaus == |
||
Sen runko on muhkurainen ja [[Kaarna|tyvikaarna]] on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usen kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen, korkeus on 5–15 metriä. Visakoivun [[visa (puu)|puun]] väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua.<ref name="PP"/> |
|||
Visakoivun [[visa (puu)|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>. |
|||
== Kasvatus == |
|||
⚫ | Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja | Vuosi = 1997 | Luku = Visakoivu (''Betula pendula'' var. ''carelica'') | Sivu = 193 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry | |
||
Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa. Peltomalla jotka ovat [[Maalaji#Hietamaat|hieta]]a tai [[Maalaji#Humusmaat|multa]]a, mutta sen kasvupaikoiksi evät sovellu [[Maalaji#Saraturpeet|turve]]-, [[Maalaji#Savimaat|savi]]-, ja [[Maalaji#Hiesumaat|hiesu]]maat.<ref name="PP"/><ref name="Visaseura"/> |
|||
⚫ | Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja | Vuosi = 1997 | Luku = Visakoivu (''Betula pendula'' var. ''carelica'') | Sivu = 193 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry | ISBN = 951-97061-3-5}}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.<ref name="PP"/><ref name="Visaseura"/> |
||
== Visakoivulajikkeita == |
|||
* kuningatarvisakoivu{{Lähde}} |
|||
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm | Arkistoitu = 2.2.2007 | Nimeke = Pihkassa metsään – Visakoivu on rahapuu. | Tekijä = Lindh, Kaj | Ajankohta = | Julkaisu = Metsäkeskus | Viitattu = 25.12.2020}}</ref> |
|||
== Levinneisyys == |
|||
Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: [[Skandinavia]]ssa, [[Karjala]]ssa, [[Baltian maat|Baltiassa]] ja [[Valko-Venäjä]]llä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy [[Suomen_metsäkasvillisuusvyöhykkeet#Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. [[Tunturi-Lappi|Tunturi-Lapissa]] se ei menesty.<ref name="PP"/><ref name="Visaseura"/> |
|||
== Visatyyppejä == |
|||
* paukuravisa |
|||
* kaulavisa |
|||
* juomuvisa |
|||
* rengasvisa |
|||
* oksavisa |
|||
Lähde: <ref name="PP"/> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Rivi 33: | Rivi 46: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kosonen, Markku (toim.) | Nimeke=Visakoivu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Metsälehti | Vuosi=2004 | |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kosonen, Markku (toim.) | Nimeke = Visakoivu | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metsälehti | Vuosi = 2004 | ISBN = 952-5118-61-4}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Verkkoviite | Osoite = https://puuinfo.fi/puutieto/puulajit/visakoivu-betula-pendula-var-carelica/ | Nimeke = Visakoivu – ''Betula Pendula'' var. ''carelica'' | Tekijä = | Ajankohta = 18.6.2020 | Julkaisu = Puuinfo | Viitattu = 25.12.2020}} |
|||
* [http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ Visakoivutietoa Visaseura ry:n sivustolla] |
|||
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5591832 | Nimeke = Suomen arvokkainta puuta kasvattavat harrastajat | Ajankohta = 6.7.2010 | Julkaisu = Yle Uutiset Keski-Suomi | Viitattu = 25.12.2020}} |
|||
{{Tynkä/Kasvi}} |
{{Tynkä/Kasvi}} |
Versio 25. joulukuuta 2020 kello 11.13
Visakoivu | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Pyökkimäiset Fagales |
Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
Suku: | Koivut Betula |
Laji: | pendula |
Muunnos: | carelica |
Kolmiosainen nimi | |
Betula pendula var. carelica |
Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.[1] Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen. Myös hieskoivulla on tavattu visautumista mutta se on paljon harvinaisempaa.[2]
Kuvaus
Sen runko on muhkurainen ja tyvikaarna on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usen kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen, korkeus on 5–15 metriä. Visakoivun puun väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua.[1]
Kasvatus
Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa. Peltomalla jotka ovat hietaa tai multaa, mutta sen kasvupaikoiksi evät sovellu turve-, savi-, ja hiesumaat.[1][2]
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.[3] Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.[1][2]
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.[4]
Levinneisyys
Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: Skandinaviassa, Karjalassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. Tunturi-Lapissa se ei menesty.[1][2]
Visatyyppejä
- paukuravisa
- kaulavisa
- juomuvisa
- rengasvisa
- oksavisa
Lähde: [1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Visakoivu. Puuproffa. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ a b c d Visatietoutta Visaseura ry. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ Risto Isomäki: ”Visakoivu (Betula pendula var. carelica)”, Puukirja, s. 193. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5.
- ↑ Lindh, Kaj: Pihkassa metsään – Visakoivu on rahapuu. Metsäkeskus. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 25.12.2020.
Kirjallisuutta
- Kosonen, Markku (toim.): Visakoivu. Helsinki: Metsälehti, 2004. ISBN 952-5118-61-4.
Aiheesta muualla
- Visakoivu – Betula Pendula var. carelica Puuinfo. 18.6.2020. Viitattu 25.12.2020.
- Suomen arvokkainta puuta kasvattavat harrastajat Yle Uutiset Keski-Suomi. 6.7.2010. Viitattu 25.12.2020.