Visakoivu
| Visakoivu | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Betula pendula var. carelica (Merckl.) Hämet-Ahti |
Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.[1] Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen. [2]
Sisällysluettelo
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Visakoivun puun syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon[3].
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.[4] Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti Etelä-Suomessa, Karjalassa ja Baltiassa.
Visakoivulajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuningatarvisakoivulähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Puuproffa: Visakoivu
- ↑ Puulajiopas [vanhentunut linkki]Joensuu
- ↑ Metsäkeskus
- ↑ Risto Isomäki: ”Visakoivu (Betula pendula , var. carelica)”, Puukirja, s. 193. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kosonen, Markku (toim.): Visakoivu. Helsinki: Metsälehti, 2004. ISBN 952-5118-61-4.
