Ero sivun ”Dipoliantenni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vuosilukulinkki pois
kuva
Rivi 6: Rivi 6:


Dipoliantennin niin kuin ei [[pitkälanka-antenni]]nkaan antennivahvistus ole kovin suuri.
Dipoliantennin niin kuin ei [[pitkälanka-antenni]]nkaan antennivahvistus ole kovin suuri.

[[Kuva:Vertical dipole antenna (cropped).jpg|thumb|Kaksi pystysuuntaista dipoli antennia]]


==Teknisiä piirteitä==
==Teknisiä piirteitä==

Versio 3. syyskuuta 2020 kello 19.38

Antennit
Suunta-antennit
 · parabolinen peiliantenni (lautasantenni)
 · jagiantenni
 · kvadiantenni
 · ristidipoliantenni
 · dipoliantenni
 · rombiantenni
 · pitkälanka-antenni
Ympärisäteilevät antennit
 · Wullenweber-antenni
 · maatasoantennit
 · piiska-antenni

Dipoliantenni on Heinrich Hertzin vuonna 1886 kehittämä antenni, jossa kaksi rinnakkain kulkevaa lankaa radiosta erkaantuvat toisistaan vastakkaisiin suuntiin muodostaen kaksinapaisen (di-: kaksi ja -poli: napa- tai pää). Dipoliantenni on suunta-antenni, jonka antennivahvistus ei ole kovin suuri, mutta joka yksinkertaisena lanka-antennina on helppo sekä edullinen rakentaa ja ylläpitää.

Ehkä yleisin dipoliantennin muoto on puoliaaltodipoli, jossa dipoliantennin pituus on puolen radioaallon pituinen. Myös aallonpituisia dipoleita käytetään. Vahvimmillaan dipoliantenni on kun sitä käytetään puolentoista radioaallon pituisena. Dipoliantenni, joka on lakalla tai muovilla päällystettyä kuparilankaa, tulee olla pidempi kuin esimerkiksi pelkän kuparilangan, sillä lakka tai päällyste muuttaa langan ominaisuuksia siten, että se käyttäytyy eri tavalla kuin paljas kuparilanka.

Dipoliantennin niin kuin ei pitkälanka-antenninkaan antennivahvistus ole kovin suuri.

Kaksi pystysuuntaista dipoli antennia

Teknisiä piirteitä

Dipoliantennien teknisiä piirteitä
: Dipoliantenni on suuntaava antenni ja vain vähän vahvistava antenni tavanomaisella puolen radioaallon tai radioaallon pituisella mitoituksella. Se on kuitenkin melko helposti toteutettava antenni.

Joissain viritinvahvistimissa on lisävarustuksena puoliaaltodipoliantenni ULA-taajuisten FM-lähetysten vastaanottamiseen, mikäli laitteessa ei käytetä koaksiaalikaapelin kautta kiinteistön antennijärjestelmään kuuluvaa radioantennia.

Antennivahvistus: esimerkiksi dBi
Käyttökohteet: viritinvahvistimet, amatööriradioasemat, liikennevastaanottimet
Kehitys: Heinrich Hertz 1886