Ero sivun ”Kanttiaalto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvateksti
Vesku345 (keskustelu | muokkaukset)
Korjattu ensimmäinen yhtälö, määritelty muuttujat t ja f sekä parannettu toista kuvatekstiä.
 
Rivi 3: Rivi 3:
'''Kanttiaalloksi''' (eli ''sakara-aalloksi'' tai ''neliöaalloksi'') kutsutaan suorakulman muotoista aaltoa. Ideaalinen kanttiaalto vuorottelee säännöllisesti kahden tason välillä. Sitä käytetään esimerkiksi digitaalisissa laitteissa kellopulssina.
'''Kanttiaalloksi''' (eli ''sakara-aalloksi'' tai ''neliöaalloksi'') kutsutaan suorakulman muotoista aaltoa. Ideaalinen kanttiaalto vuorottelee säännöllisesti kahden tason välillä. Sitä käytetään esimerkiksi digitaalisissa laitteissa kellopulssina.


Matemaattisesti kanttiaalto voidaan toteuttaa esimerkiksi askelfunktioiden, kuten [[Signum-funktio|signum-funktion]] avulla
Matemaattisesti kanttiaalto voidaan toteuttaa esimerkiksi askelfunktioiden, kuten [[Signum-funktio|signum-funktion]] avulla, kuten sinifunktion eli [[siniaallon]] etumerkin avulla:


:<math>\begin{align}
:<math>\begin{align}
x(t) &= \sgn\left(\sin \frac{t}{T}\right) = \sgn(\sin ft)
x(t) &= \sgn\left(\sin \frac{t}{T}\right) = \sgn(\sin ft),
\end{align}</math>
\end{align}</math>


missä <math>t</math> on aika ja <math>f</math> on [[taajuus]].
Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää myös [[Heavisiden funktio|yksikköaskelfunktiota]].
Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää myös [[Heavisiden funktio|yksikköaskelfunktiota]].


[[Fourier-sarja]]na ideaalinen kanttiaalto voidaan kirjoittaa
[[Fourier-sarja]]na ideaalinen kanttiaalto voidaan kirjoittaa muodossa


:<math>x(t) = \frac{4}{\pi} \sum_{k=1}^\infty {\sin{\left ( (2k-1)t \right )}\over(2k-1)}</math>
:<math>x(t) = \frac{4}{\pi} \sum_{k=1}^\infty {\sin{\left ( (2k-1) f t \right )}\over(2k-1)}.</math>
[[Kuva:Synthesis_square.gif|thumb|350px|Kanttiaallon muodostaminen sini-aaltojen summana. Epäjatkuvuuskohdissa on havaittavissa [[Gibbs-ilmiö]]nä tunnettu ylilyönti.]]
[[Kuva:Synthesis_square.gif|thumb|350px|Kanttiaallon muodostaminen siniaaltojen summana (N on siniaaltojen lukumäärä). Epäjatkuvuuskohdissa on havaittavissa [[Gibbs-ilmiö]]nä tunnettu ylilyönti, joka on noin 18 % eikä riipu siniaaltojen määrästä.]]
{{clear}}
{{clear}}



Nykyinen versio 29. elokuuta 2020 kello 16.35

Erimuotoisia aaltoja. Kanttiaalto toinen ylhäältä.

Kanttiaalloksi (eli sakara-aalloksi tai neliöaalloksi) kutsutaan suorakulman muotoista aaltoa. Ideaalinen kanttiaalto vuorottelee säännöllisesti kahden tason välillä. Sitä käytetään esimerkiksi digitaalisissa laitteissa kellopulssina.

Matemaattisesti kanttiaalto voidaan toteuttaa esimerkiksi askelfunktioiden, kuten signum-funktion avulla, kuten sinifunktion eli siniaallon etumerkin avulla:

missä on aika ja on taajuus. Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää myös yksikköaskelfunktiota.

Fourier-sarjana ideaalinen kanttiaalto voidaan kirjoittaa muodossa

Kanttiaallon muodostaminen siniaaltojen summana (N on siniaaltojen lukumäärä). Epäjatkuvuuskohdissa on havaittavissa Gibbs-ilmiönä tunnettu ylilyönti, joka on noin 18 % eikä riipu siniaaltojen määrästä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.