Ero sivun ”Vennajäärä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p clean up, typos fixed: Viimevuos → Viime vuos using AWB |
Aiheesta muualla ym |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| heimo = [[Sarvijäärät]] ''Cerambycidae'' |
| heimo = [[Sarvijäärät]] ''Cerambycidae'' |
||
| alaheimo = ''[[Lemiinae]]'' |
| alaheimo = ''[[Lemiinae]]'' |
||
| tribus = [[Mesosini]] |
|||
| suku = ''[[Mesosa]]'' |
| suku = ''[[Mesosa]]'' |
||
| laji = ''myops'' |
| laji = ''myops'' |
||
| Rivi 27: | Rivi 28: | ||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Vennajäärä on ruumiinrakenteeltaan rotevanoloinen ja leveäruumiinen [[sarvijäärät|sarvijäärälaji]]. Se on 10–14 mm pitkä, pohjaväriltään harmaa ja kauttaaltaan lyhyen, harmaan karvoituksen peittämä. Kuoriaisen selkäpuolella on mustia, epäsäännöllisten keltaisten täplien reunustamia laikkuja, jotka naamioivat sen hyvin jäkälien kirjomalle puunrungolle. Etuselässä on neljä pitkulaista, mustaa täplää. Raajat ovat harmaanruskeat ja myös niissä erottuu keltaisia ja mustia täpliä. Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät ja väriltään punaruskeat.<ref name="SS">{{Kirjaviite | Tekijä = Heliövaara K., Mannerkoski I. & Siitonen J.| Nimeke = Suomen sarvijäärät| Vuosi = 2004| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tremex Press| Tunniste = ISBN 952-5274-03-9}} s. 220–221</ref><ref name="YM">[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9895 Suomen ympäristö 510]</ref><ref name="YM2">[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120094&lan=fi Vennajäärä]</ref><ref>[http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Mesosa_Myops_101311.pdf Artfakta] {{sv}}</ref> |
Vennajäärä on ruumiinrakenteeltaan rotevanoloinen ja leveäruumiinen [[sarvijäärät|sarvijäärälaji]]. Se on 10–14 mm pitkä, pohjaväriltään harmaa ja kauttaaltaan lyhyen, harmaan karvoituksen peittämä. Kuoriaisen selkäpuolella on mustia, epäsäännöllisten keltaisten täplien reunustamia laikkuja, jotka naamioivat sen hyvin jäkälien kirjomalle puunrungolle. Etuselässä on neljä pitkulaista, mustaa täplää. Raajat ovat harmaanruskeat ja myös niissä erottuu keltaisia ja mustia täpliä. [[Tuntosarvet]] ovat huomattavan pitkät ja väriltään punaruskeat.<ref name="SS">{{Kirjaviite | Tekijä = Heliövaara K., Mannerkoski I. & Siitonen J.| Nimeke = Suomen sarvijäärät| Vuosi = 2004| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tremex Press| Tunniste = ISBN 952-5274-03-9}} s. 220–221</ref><ref name="YM">[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9895 Suomen ympäristö 510]</ref><ref name="YM2">[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120094&lan=fi Vennajäärä]</ref><ref>[http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Mesosa_Myops_101311.pdf Artfakta] {{sv}}</ref> |
||
Hieman samannäköisiä lajeja ovat [[pärnäjäärä]] (''Oplosia cinerea'') sekä [[haapakatkiainen]] (''Aegomorphus clavipes'').<ref name="SS"/> |
Hieman samannäköisiä lajeja ovat [[pärnäjäärä]] (''Oplosia cinerea'') sekä [[haapakatkiainen]] (''Aegomorphus clavipes'').<ref name="SS"/> |
||
| Rivi 35: | Rivi 36: | ||
== Elinympäristö ja elintavat == |
== Elinympäristö ja elintavat == |
||
Vennajäärän elintapoja ei tunneta kovin hyvin. Toukat elävät [[tammi|tammen]] ja [[metsälehmus|lehmuksen]] paksujen kuolleiden oksien tai kuolleen |
Vennajäärän elintapoja ei tunneta kovin hyvin. [[Toukka|Toukat]] elävät [[tammi|tammen]] ja [[metsälehmus|lehmuksen]] paksujen kuolleiden oksien tai kuolleen [[puu]]n rungon kuoren alla. Toukat kaivertavat puuainekseen matalia mutta leveitä, mutkittelevia käytäviä. Tavallisimmin niitä tavataan maahan kaatuneista rungoista, mutta joskus myös huonokuntoisista elävistä puista. Lajia tavataan usein yhdessä yleisen [[saikurahaapsanen|saikurahaapsasen]] (''Saperda scalaris'') kanssa. Toukkien kehitys kestää ainakin kaksi vuotta ja täysikasvuiset toukat koteloituvat kuoren alle puuhun kaivertamaansa onkaloon, joka on soikea, noin 15–20 mm pikä ja 7–10 mm leveä. Aikuisia kuoriaisia tavataan lisääntymipaikoiksi sopivien puiden rungoilta kesäkuusta elokuuhun, mutta yksittäishavaintoja on jopa toukokuulta.<ref name="YM"/><ref name="YM2"/><ref name="SS"/> |
||
Suomessa vennajäärän esiintymät ovat pääasiassa suojelualueilla. Lajin suojelun kannalta on olennaista jättää kaatuneet puut ja maahan pudonneet oksat paikoilleen.<ref name="YM2"/> |
Suomessa vennajäärän esiintymät ovat pääasiassa suojelualueilla. Lajin suojelun kannalta on olennaista jättää kaatuneet puut ja maahan pudonneet oksat paikoilleen.<ref name="YM2"/> |
||
| Rivi 43: | Rivi 44: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [https://laji.fi/taxon/MX.194700 Laji.fi: Vennajäärä (''Mesosa myops'')] |
|||
* [https://inaturalist.laji.fi/taxa/493501-Mesosa-myops iNaturalist: Vennajäärä (''Mesosa myops'')] |
|||
* [https://lamiinae.org/mesosa-myops.group-44731.html Lamiinae.org: Mesosa myops] {{en}} |
|||
* [https://animaldiversity.org/accounts/Mesosa_myops/classification/ University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Mesosa myops] {{en}} |
|||
* [http://www.zin.ru/animalia/coleoptera/eng/mesmy_la.htm kuva toukasta] |
* [http://www.zin.ru/animalia/coleoptera/eng/mesmy_la.htm kuva toukasta] |
||
* [http://www.zin.ru/animalia/coleoptera/eng/mesmyokm.htm kuva aikuisesta kuoriaisesta] |
* [http://www.zin.ru/animalia/coleoptera/eng/mesmyokm.htm kuva aikuisesta kuoriaisesta] |
||
Versio 26. elokuuta 2020 kello 12.53
| Vennajäärä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Sarvijäärät Cerambycidae |
| Alaheimo: | Lemiinae |
| Tribus: | Mesosini |
| Suku: | Mesosa |
| Laji: | myops |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mesosa myops |
|
| Katso myös | |
Vennajäärä (Mesosa myops) on kookas ja kirjava kovakuoriainen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä II mainittuihin lajeihin, ja on Suomessa rauhoitettu.[1] Vuoden 2010 Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[2]
Koko ja ulkonäkö
Vennajäärä on ruumiinrakenteeltaan rotevanoloinen ja leveäruumiinen sarvijäärälaji. Se on 10–14 mm pitkä, pohjaväriltään harmaa ja kauttaaltaan lyhyen, harmaan karvoituksen peittämä. Kuoriaisen selkäpuolella on mustia, epäsäännöllisten keltaisten täplien reunustamia laikkuja, jotka naamioivat sen hyvin jäkälien kirjomalle puunrungolle. Etuselässä on neljä pitkulaista, mustaa täplää. Raajat ovat harmaanruskeat ja myös niissä erottuu keltaisia ja mustia täpliä. Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät ja väriltään punaruskeat.[3][4][5][6]
Hieman samannäköisiä lajeja ovat pärnäjäärä (Oplosia cinerea) sekä haapakatkiainen (Aegomorphus clavipes).[3]
Levinneisyys
Vennajäärä on eurooppalaisittain itäinen laji, jonka läntisimmät esiintymät ovat Puolan Białowiezan metsässä. Lisäksi sitä tavataan Baltiassa, Suomessa sekä Venäjän poikki aina Koreaan saakka. Ruotsista on vain yksi havainto 1800-luvulta. Suomessa vennajäärää tavataan ainoastaan Lounais-Suomen tammialueilla. Aikaisempia havaintoja on tehty laajemmalti mm. Paraisten Lenholmilta sekä Turun Katariinanlaaksosta, mutta niistä ei kuoriaisia ei ole tavattu 1940-luvun jälkeen. Viime vuosina havaintoja on vain Turun Ruissalosta, missä lajilla on ainakin parikymmentä esiintymispaikkaa ja kanta vaikuttaa vakaalta.[4][3]
Elinympäristö ja elintavat
Vennajäärän elintapoja ei tunneta kovin hyvin. Toukat elävät tammen ja lehmuksen paksujen kuolleiden oksien tai kuolleen puun rungon kuoren alla. Toukat kaivertavat puuainekseen matalia mutta leveitä, mutkittelevia käytäviä. Tavallisimmin niitä tavataan maahan kaatuneista rungoista, mutta joskus myös huonokuntoisista elävistä puista. Lajia tavataan usein yhdessä yleisen saikurahaapsasen (Saperda scalaris) kanssa. Toukkien kehitys kestää ainakin kaksi vuotta ja täysikasvuiset toukat koteloituvat kuoren alle puuhun kaivertamaansa onkaloon, joka on soikea, noin 15–20 mm pikä ja 7–10 mm leveä. Aikuisia kuoriaisia tavataan lisääntymipaikoiksi sopivien puiden rungoilta kesäkuusta elokuuhun, mutta yksittäishavaintoja on jopa toukokuulta.[4][5][3]
Suomessa vennajäärän esiintymät ovat pääasiassa suojelualueilla. Lajin suojelun kannalta on olennaista jättää kaatuneet puut ja maahan pudonneet oksat paikoilleen.[5]
Lähteet
- ↑ Finlex
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ a b c d Heliövaara K., Mannerkoski I. & Siitonen J.: Suomen sarvijäärät. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9. s. 220–221
- ↑ a b c Suomen ympäristö 510
- ↑ a b c Vennajäärä
- ↑ Artfakta (ruotsiksi)