Białowiezan metsä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Białowieżan metsä (puol. Puszcza Białowieska, valkoven. Белавежская пушча, Belavežskaja puštša, ven. Беловежская пуща, Belovežskaja puštša) on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen kivikauden ja varhaisen pronssikauden aikaisia metsiä. Alue on maailmanperintökohde, ja se on kansallispuistoa molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 km2. Rajalla on aita, joka estää ihmisten ja suurien eläinten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti.lähde?

Valko-Venäjän Belavežskaja puštšan kansallispuisto sijaitsee Brestin ja Hrodnan alueilla Valko-Venäjällä
Valko-Venäjän Belavežskaja puštšan kansallispuisto sijaitsee Brestin ja Hrodnan alueilla Valko-Venäjällä
Belavežskaja puštšan kp
Belavežskaja puštšan kansallispuiston sijainti Valko-Venäjällä. EU:n puoleiseen Białowieżan metsän kansallispuistoon käynti Puolan puolelta.
Białowiezan metsää Puolan puolella

Białowieża oli visentin viimeisiä esiintymisalueita maailmassa ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna 1929 neljä visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja Länsi-Kaukasukselta, jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa.lähde? Vuonna 1932 Białowieżan metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi toisesta maailmansodasta vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset partisaanit piiloutuivat metsiin Natsi-Saksan hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle.lähde? Nykyisin puistossa elää noin 300 visenttiä.[1]

Valko-Venäjän puolella puistoa sijaitsee hallituksen residenssi Viskuli, jossa neuvostotasavaltojen johtajat allekirjoittivat vuonna 1991 sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisön muodostamiseksi, mikä johti myöhemmin samana vuonna Neuvostoliiton lakkauttamiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest Unesco. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Białowieżan metsä.