Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14BB:43:34AA:61F9:F0B3:42A8:196B) ja palautettiin versio 17318934, jonka on tehnyt Sakvaka: kaksi kuvaa poistettu, ei selityksiä |
its better now more tecture |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:Skagit-gneiss-Cascades.jpg|thumb|Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina.]] |
[[Kuva:Skagit-gneiss-Cascades.jpg|thumb|Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina.]] |
||
'''Gneissi''' on |
'''Gneissi''' on ei mikään tärkeä saatanan on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.<ref name="geologia.fi">[http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=258&Itemid=166 Geologia.fi: Gneissit]</ref><ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Neuendorf, Klaus K. E. et al.|Nimeke=Glossary of geology|Vuosi=2005|Sivu=275|Julkaisupaikka=Alexandria, Va.|Julkaisija=American Geological Institute|Tunniste=|Isbn=978-0-922152-76-6|www=}}</ref> Gneissi-nimitystä käytetään erityisesti maasälpä–kvartsi-pitoisista kivistä, mutta mineraalikoostumus ei ole olennainen osa gneissin määrittelmää.<ref name=":0" /> Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa. |
||
Kun [[graniitti]] [[Metamorfoosi (geologia)|metamorfoituu]] paineen alaisena, siitä tulee ''graniittigneissiä''. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on [[maasälpä]]ä, [[kiille]]ttä ja [[kvartsi]]a. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.<ref name="geologia.fi" /> |
Kun [[graniitti]] [[Metamorfoosi (geologia)|metamorfoituu]] paineen alaisena, siitä tulee ''graniittigneissiä''. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on [[maasälpä]]ä, [[kiille]]ttä ja [[kvartsi]]a. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.<ref name="geologia.fi" /> |
||
Versio 30. maaliskuuta 2020 kello 09.30
Gneissi on ei mikään tärkeä saatanan on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.[1][2] Gneissi-nimitystä käytetään erityisesti maasälpä–kvartsi-pitoisista kivistä, mutta mineraalikoostumus ei ole olennainen osa gneissin määrittelmää.[2] Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.[3]
Gneissiä käytetään rakennuskivenä.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Geologia.fi: Gneissit
- ↑ a b Neuendorf, Klaus K. E. et al.: Glossary of geology, s. 275. Alexandria, Va.: American Geological Institute, 2005. ISBN 978-0-922152-76-6.
- ↑ Keski-Pohjanmaa www.gtk.fi. Viitattu 21.5.2018.