Ero sivun ”Uikujoki” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+pari lähdettä |
liimablankotusta |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| lähdekorkeus = |
| lähdekorkeus = |
||
| virtaus = |
| virtaus = |
||
| valuma-alue = 27 |
| valuma-alue = 27 156 (27 100<ref name="rekaVyg2"/> ) |
||
}} |
}} |
||
Versio 12. maaliskuuta 2020 kello 22.40
| Uikujoki | |
|---|---|
 Uikujoen viimeiset kosket |
|
| Alkulähde | Puudožin piirin alue |
| Laskupaikka | Vienanmeri |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 314 km |
| Valuma-alue | 27 156 (27 100[1] ) km² |
Uikujoki (ven. Выг, Vyg) on joki Karjalan tasavallan itä- ja keskiosassa Venäjällä. Se saa alkunsa Puudožin piirin alueella ja virtaa Uikujärven kautta Vienanmereen. Uikujärveen laskevaa osuutta sanotaan Ylä-Uikujoeksi (ven. Verhni Vyg135 km[2])ja siitä eteenpäin virtaavaa osuutta Ala-Uikujoeksi (ven. Nižni Vyg, 188 km).[1]
Uikujoen kokonaispituus on 314 kilometriä ja sadealueen pinta-ala 27 156 neliökilometriä. Joki muodostaa osan Vienanmeren–Itämeren kanavasta. Alajuoksulla on vesivoimalaitoksia ja kuuluisa Uikujoen kalliopiirrosalue.
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Kanal Belomorsko-Baltiski (Nižni Vyg) (Venäjän vesistörekisterin tietoja kohteesta.) textual.ru. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Reka Vyg (Verhni Vyg) (Venäjän vesistörekisterin tietoja kohteesta.) textual.ru. Viitattu 29.7.2013. (venäjäksi)
Lähteet, joihin ei ole viitattu
- Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 114. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-58430-0123-0.