Uikujärvi (järvi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee järveä. Segežan piirissä on myös Uikujärven taajama ja kunta.
Uikujärvi
Uikujärvi satelliittikuvassa
Uikujärvi satelliittikuvassa
Sijainti Segežan piiri
Valtio VenäjäView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 63°37′01″N, 34°42′00″E
Pinnankorkeus 89 m
Pinta-ala 1 285 km²
Pituus 89,2 km
Leveys 23,5 kmView and modify data on Wikidata
Tilavuus 6,5 hm3View and modify data on Wikidata
Laskujoki Uikujoki
<mapframe>: JSONin Jäsennysvirhe (syntax error) jäsentäminen epäonnistui

Uikujärvi (ven. Озеро Выгозеро, Ozero Vygozero) on suuri järvi ja Vienanmeren–Itämeren kanavan säännöstelyallas Maaselän kannaksella Segežan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uikujärven pinta-ala on 1 285 km² ja sen pinta on 89 metriä meren pinnan yläpuolella.[1] Uikujärvellä on pituutta noin 70 kilometriä ja leveyttä noin 24 kilometriä.[1] Saaria on yhteensä 529, joiden yhteispinta-ala on 126 km².[1] Uikujärven pääaltaasta työntyy etelään kaksi suurta lahtea. Uikujärveen laskevista joista suurimmat ovat kaakosta tuleva Ylä-Uikujoki sekä lännestä Seesjärvestä tuleva Sekehenjoki ja Ontajärvestä tuleva Ontajoki. Uikujärvi laskee Ala-Uikujokea pitkin Vienanmeren Äänislahteen Sorokan kohdalla.

Nykyinen Uikujärvi syntyi, kun Vienanmeren ja Äänisen välisen vedenjakaja-alueen vedet padottiin Vienanmeren-Itämeren kanavan rakennustöiden yhteydessä.[1] Sen johdosta entinen Uikujärvi ja useat pienemmät järvet sen ympäristöstä yhdistyivät yhdeksi isoksi järveksi.[1] Vedenpinnan nousun vuoksi useita kyliä (muun muassa Koikinitsa, Tikonitsa, Haapajärvi, Vuosmosalmi ja Uikujärvi) jäi vedenpinnan alapuolelle. Järven pinta-ala ennen patoamista oli 766 km².[2]

Uikujärven länsirannalla on Segežan kaupunki ja Vojatsun kaupunkityyppinen taajama. Lisäksi järven rannoilla on Maiguban, Polgan, Uikujärven, Vosmovaaran, Telokan, Meri-Maaselän ja Petrovo-Jamin kylät. Järvellä harjoitetaan kalastusta, joka tuottaa muun muassa lahnaa, muikkua, siikaa ja madetta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Otavan iso tietosanakirja 9: TSE–VISC, s. 446. Helsinki:Otava, 1965.
  2. toim. Forsman Jaakko ym.: Iso tietosanakirja 14, s. 601. Helsinki: Otava, 1938.