Ero sivun ”Georg Carl von Döbeln” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty linkki kuuluisaan jäähyväispuheeseen wikisourcessa
Rivi 10: Rivi 10:
Döbeln toimi [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 3. prikaatin komentajana ja saavutti voitot [[Kauhajoen taistelu|Kauhajoella]] ja [[Juuttaan taistelu|Juuttaalla]].<ref name="sanakirja" /> Hän johti vuonna [[1809]] [[Ahvenanmaa]]n puolustusta ja sai venäläiset luopumaan [[Tukholma]]an tehtävästä hyökkäyksestä, mutta joutui itse kuitenkin pakenemaan Ruotsiin.<ref name="sanakirja" />
Döbeln toimi [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 3. prikaatin komentajana ja saavutti voitot [[Kauhajoen taistelu|Kauhajoella]] ja [[Juuttaan taistelu|Juuttaalla]].<ref name="sanakirja" /> Hän johti vuonna [[1809]] [[Ahvenanmaa]]n puolustusta ja sai venäläiset luopumaan [[Tukholma]]an tehtävästä hyökkäyksestä, mutta joutui itse kuitenkin pakenemaan Ruotsiin.<ref name="sanakirja" />


Hän pelasti [[Uumajan sopimus|Uumajan sopimuksella]] komentamansa pohjoisarmeijan miehistön ja muonavarojen jäännökset sekä sai [[Jämtland]]iin hyökänneet norjalaiset suostumaan [[Blekåsenin sopimus|Blekåsenin sopimukseen]].<ref name="sanakirja" /> Rauhanteon jälkeen Länsipohjan ja Ångermanlandin ylipäällikkönä hän piti 8. lokakuuta [[1809]] [[Uumaja]]n torilla kuuluisan jäähyväispuheensa suomalaisille sotilaille. Döbeln osallistui vuonna [[1813]] sotaan [[Napoleon]]ia vastaan. Hänet tuomittiin sodassa osoittamastaan omavaltaisuudesta ammuttavaksi, mutta tuomio lievennettiin lopulta vuoden vankeudeksi. Vuodesta 1816 alkaen Döbeln toimi sotaoikeuden puheenjohtajana.<ref name="sanakirja" />
Hän pelasti [[Uumajan sopimus|Uumajan sopimuksella]] komentamansa pohjoisarmeijan miehistön ja muonavarojen jäännökset sekä sai [[Jämtland]]iin hyökänneet norjalaiset suostumaan [[Blekåsenin sopimus|Blekåsenin sopimukseen]].<ref name="sanakirja" /> Rauhanteon jälkeen Länsipohjan ja Ångermanlandin ylipäällikkönä hän piti 8. lokakuuta [[1809]] [[Uumaja]]n torilla kuuluisan [[s:Georg_Carl_von_Döbelnin_jäähyväispuhe_suomalaisille_sotilaille.|jäähyväispuheensa]] suomalaisille sotilaille. Döbeln osallistui vuonna [[1813]] sotaan [[Napoleon]]ia vastaan. Hänet tuomittiin sodassa osoittamastaan omavaltaisuudesta ammuttavaksi, mutta tuomio lievennettiin lopulta vuoden vankeudeksi. Vuodesta 1816 alkaen Döbeln toimi sotaoikeuden puheenjohtajana.<ref name="sanakirja" />


Döbelnin asema yhtenä Suomen sotaan osallistuneista harvoista taitavista sotapäälliköistä on tunnustettu Suomessa.<ref name="sanakirja" />1850-luvulla hänen haudalleen Tukholman Pyhän Johanneksen hautausmaalle pystytettiin marmoripatsas osin Suomesta kerätyillä varoilla.<ref name="sanakirja" />
Döbelnin asema yhtenä Suomen sotaan osallistuneista harvoista taitavista sotapäälliköistä on tunnustettu Suomessa.<ref name="sanakirja" />1850-luvulla hänen haudalleen Tukholman Pyhän Johanneksen hautausmaalle pystytettiin marmoripatsas osin Suomesta kerätyillä varoilla.<ref name="sanakirja" />

Versio 7. helmikuuta 2020 kello 08.58

Georg Carl von Döbeln
Von Döbelnin hauta Tukholmassa

Georg Carl von Döbeln (29. huhtikuuta 1758 Segerstad, Ruotsi – 16. helmikuuta 1820 Tukholma) oli ruotsalainen kenraali, joka taisteli muun muassa Suomen sodassa.

Döbeln palveli 1780-luvulla Ranskan armeijassa ja osallistui sotaan esimerkiksi Itä-Intiassa.[1] Vuosina 1788–1790 käydyssä Kustaa III:n sodassa kotimaahansa palannut Döbeln haavoittui päähän ja joutui käyttämään loppuelämänsä mustaa sidettä otsallaan.[2] Suomeen hän muutti vuonna 1807, kun hänet oli nimitetty Uudenmaan rykmentin varakomentajaksi.[1]

Albert Edelfeltin piirros Döbelnistä Juuttaalla.

Döbeln toimi Suomen sodassa 3. prikaatin komentajana ja saavutti voitot Kauhajoella ja Juuttaalla.[1] Hän johti vuonna 1809 Ahvenanmaan puolustusta ja sai venäläiset luopumaan Tukholmaan tehtävästä hyökkäyksestä, mutta joutui itse kuitenkin pakenemaan Ruotsiin.[1]

Hän pelasti Uumajan sopimuksella komentamansa pohjoisarmeijan miehistön ja muonavarojen jäännökset sekä sai Jämtlandiin hyökänneet norjalaiset suostumaan Blekåsenin sopimukseen.[1] Rauhanteon jälkeen Länsipohjan ja Ångermanlandin ylipäällikkönä hän piti 8. lokakuuta 1809 Uumajan torilla kuuluisan jäähyväispuheensa suomalaisille sotilaille. Döbeln osallistui vuonna 1813 sotaan Napoleonia vastaan. Hänet tuomittiin sodassa osoittamastaan omavaltaisuudesta ammuttavaksi, mutta tuomio lievennettiin lopulta vuoden vankeudeksi. Vuodesta 1816 alkaen Döbeln toimi sotaoikeuden puheenjohtajana.[1]

Döbelnin asema yhtenä Suomen sotaan osallistuneista harvoista taitavista sotapäälliköistä on tunnustettu Suomessa.[1]1850-luvulla hänen haudalleen Tukholman Pyhän Johanneksen hautausmaalle pystytettiin marmoripatsas osin Suomesta kerätyillä varoilla.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY 1998. Hakusana "Döbeln, Georg Carl von", s. 82.
  2. ↑ Zetterberg, Seppo et al: Suomen historian pikkujättiläinen, s. 371. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27365-1.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Georg_Carl_von_Döbeln&oldid=18714757”