Ero sivun ”Kreivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Usm (keskustelu | muokkaukset) p kursiivia, otsikkosäätöä jne |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli| kertoo aatelisarvosta. Kreivi on myös Peter von Baghin ohjaama [[Kreivi (elokuva)|elokuva]].}} |
{{Tämä artikkeli| kertoo aatelisarvosta. Kreivi on myös Peter von Baghin ohjaama [[Kreivi (elokuva)|elokuva]].}} |
||
| ⚫ | '''Kreivi''' ({{k-de|Graf}}, {{k-la|comes}}, {{k-fr|comte}}, {{k-sv|greve}}) on [[aateli]]sarvo. Kreivin arvo ja sitä korkeampi [[markiisi]]n arvo ovat kehittyneet vanhan Rooman vallan ja keisari Kaarle Suuren ajan ''comes''- ja ''marchis''-arvoista. Kreivin arvo tuli perinnölliseksi jo [[900-luku|900-luvulla]]. |
||
| ⚫ | '''Kreivi''' ({{k-de|Graf}}, {{k-la|comes}}, {{k-fr|comte}}, {{k-sv|greve}}) on [[aateli]]sarvo. Kreivin arvo ja sitä korkeampi [[markiisi]]n arvo ovat kehittyneet vanhan Rooman vallan ja keisari Kaarle Suuren ajan comes- ja marchis- |
||
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi [[linnakreivi]] (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi markiisin arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain [[ruhtinas|ruhtinaiden]] oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. |
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]] kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi [[linnakreivi]] (''Burggraf''), rajakreivi (''Markgraf''), palatsikreivi (''Pfalzgraf'') tai varakreivi (''Vizegraf''). Rajakreivin arvosta kehittyi markiisin arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin [[Ranska]]ssa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. [[Fredrik Barbarossa]] antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain [[ruhtinas|ruhtinaiden]] oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin [[1100-luku|1100-luvulta]] lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa. |
||
| Rivi 7: | Rivi 6: | ||
[[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena. |
[[Ruotsi]]ssa [[Eerik XIV]] perusti kreivin ja [[vapaaherra]]n arvot [[1561]]. [[Venäjä]]llä arvon otti käyttöön [[Pietari Suuri]]. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] kreiviä (''count'') vastaa [[tanska]]laisperäinen [[jaarli]] (''earl''). Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. [[Ritarihuone|Suomen Ritarihuoneella]] on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena. |
||
==Suomessa== |
|||
Suomen aateliin on introdusoitu [[Luettelo_Suomen_aatelissuvuista|11 kreivillistä sukua]], joista mieslinjaisena on säilynyt |
Suomen aateliin on introdusoitu [[Luettelo_Suomen_aatelissuvuista|11 kreivillistä sukua]], joista mieslinjaisena on säilynyt neljä. |
||
Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita [[Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat|kreivikunniksi]] 1500- ja 1600-luvuilla. Kreivikuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 [[Reduktio_(historia)|reduktiossa]]. |
Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita [[Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat|kreivikunniksi]] 1500- ja 1600-luvuilla. Kreivikuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 [[Reduktio_(historia)|reduktiossa]]. |
||
[[Luokka:Aateli]] |
[[Luokka:Aateli]] |
||
Versio 8. tammikuuta 2020 kello 18.25
Kreivi (saks. Graf, lat. comes, ransk. comte, ruots. greve) on aatelisarvo. Kreivin arvo ja sitä korkeampi markiisin arvo ovat kehittyneet vanhan Rooman vallan ja keisari Kaarle Suuren ajan comes- ja marchis-arvoista. Kreivin arvo tuli perinnölliseksi jo 900-luvulla.
Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (Burggraf), rajakreivi (Markgraf), palatsikreivi (Pfalzgraf) tai varakreivi (Vizegraf). Rajakreivin arvosta kehittyi markiisin arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin Ranskassa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. Fredrik Barbarossa antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin 1100-luvulta lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa.
Ruotsissa Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Venäjällä arvon otti käyttöön Pietari Suuri. Britanniassa kreiviä (count) vastaa tanskalaisperäinen jaarli (earl). Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. Suomen Ritarihuoneella on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.
Suomessa
Suomen aateliin on introdusoitu 11 kreivillistä sukua, joista mieslinjaisena on säilynyt neljä. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita kreivikunniksi 1500- ja 1600-luvuilla. Kreivikuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.