Ero sivun ”Karjanhoito” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
kuva, am |
Lähteiden tarkistus ja korjaus, yksi {{404}}. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:GrazingYaks.jpg| |
[[Tiedosto:GrazingYaks.jpg|pienoiskuva|Lauma [[Jakki|jakkeja]] [[Tiibet]]issä.]] |
||
'''Karjanhoito''' eli '''karjatalous''' tarkoittaa [[karja]]eläinten kuten [[Nauta|naudan]], [[jakki]]en tai [[vuohi]]en kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti. |
'''Karjanhoito''' eli '''karjatalous''' tarkoittaa [[karja]]eläinten kuten [[Nauta|naudan]], [[jakki]]en tai [[vuohi]]en kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti. |
||
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.<ref name="IX"/> Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.<ref |
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.<ref name="IX"/> Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.<ref name="Encyclopædia.Britannica.Dairying"/> |
||
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.<ref |
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.<ref name="Karjatalous.on.uhka.ja.mahdollisuus"/> |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
[[Tiedosto:Egyptian Domesticated Animals.jpg|pienoiskuva|Karjanhoitoa muinaisessa Egyptissä]] |
[[Tiedosto:Egyptian Domesticated Animals.jpg|pienoiskuva|Karjanhoitoa muinaisessa Egyptissä]] |
||
⚫ | |||
⚫ | Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella. Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref name="Agricola.karjanhoidon.varhaishistorian.perusteos"/> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref name="Ammattinetti.Tuotantoeläintenhoitaja"/> |
||
⚫ | Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.<ref |
||
⚫ | Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella. Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref |
||
== Ympäristövaikutukset == |
== Ympäristövaikutukset == |
||
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.<ref name="IX" |
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.<ref name="IX"/> YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.<ref name="Karjatalous2viidennes.kasvihuonepäästöistä"/> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Rivi 21: | Rivi 19: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet |
{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet= |
||
*<ref name="Encyclopædia.Britannica.Dairying">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/dairying | Nimeke = Dairying | Tekijä = Webb, Byron H. | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 6.6.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
*<ref name="Karjatalous.on.uhka.ja.mahdollisuus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3598677-kasvava-karjatalous-on-uhka-ja-mahdollisuus-latinalaisessa-amerikassa | Nimeke = Kasvava karjatalous on uhka ja mahdollisuus Latinalaisessa Amerikassa | Tekijä = Milesi, Orlando | Ajankohta = 8.9.2016 | Julkaisu = Kansan Uutiset | Viitattu = 6.6.2017}}</ref> |
|||
*<ref name="Ancient.History.Animal.husbandry">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ancient.eu/Animal_Husbandry/ | Nimeke = Animal husbandry | Tekijä = Mark, Joshua J. | Ajankohta = 27.7.2010 | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 7.6.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
*<ref name="Agricola.karjanhoidon.varhaishistorian.perusteos">{{Verkkoviite | Osoite = https://agricolaverkko.fi/review/suomalaisen-karjanhoidon-varhaishistorian-perusteos/ | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Kaarlenkaski, Taija | Ajankohta = 10.8.2015 | Julkaisu = Agricola – Suomen humanistiverkko | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: ''Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa''. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
|||
*<ref name="Ammattinetti.Tuotantoeläintenhoitaja">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Julkaisu = Ammattinetti | Julkaisija = TE-palvelut | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
|||
*<ref name="IX">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ge/ge2/08_ruoantuotanto/801?C:D=2130572&m:selres=2130572 | Nimeke = Maanviljely ja karjanhoito | Tekijä = Salla Lindström | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Internetix | Viitattu = 6.6.2017}}{{404}}</ref> |
|||
*<ref name="Karjatalous2viidennes.kasvihuonepäästöistä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/uutiset/karjatalous-aiheuttaa-lahes-viidenneksen-kasvihuonepaastoista | Nimeke = Karjatalous aiheuttaa lähes viidenneksen kasvihuonepäästöistä | Tekijä = | Ajankohta = 11.09.2007 | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 6.6.2017}}</ref> |
|||
}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat-rivi|Animal husbandry}} |
{{Commonscat-rivi|Animal husbandry}} |
||
* |
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.boell.de/sites/default/files/meat_atlas2014_kommentierbar.pdf | Nimeke = Meat Atlas – Facts and fi gures about the animals we eat | Tekijä = Bartz, Dietmar (editor) | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = | Julkaisija = Heinrich Böll Foundation | Viitattu = 14.12.2019 | Kieli = {{en}}}} |
||
[[Luokka:Kotieläintalous]] |
[[Luokka:Kotieläintalous]] |
Versio 14. joulukuuta 2019 kello 15.37
Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti.
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.[1] Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.[2]
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.[3]
Historia
Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.[4]
Suomessa on pidetty lampaita mahdollisesti jo kivikaudelta ja nautoja pronssikaudelta alkaen. Hevonen on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella. Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.[5] Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.[6]
Ympäristövaikutukset
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.[1] YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Salla Lindström: Maanviljely ja karjanhoito Internetix. 2014. Viitattu 6.6.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Webb, Byron H.: Dairying Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Milesi, Orlando: Kasvava karjatalous on uhka ja mahdollisuus Latinalaisessa Amerikassa Kansan Uutiset. 8.9.2016. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Mark, Joshua J.: Animal husbandry Ancient History Encyclopedia. 27.7.2010. Viitattu 7.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Kaarlenkaski, Taija: Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos (Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.) Agricola – Suomen humanistiverkko. 10.8.2015. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Tuotantoeläintenhoitaja Ammattinetti. TE-palvelut. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Karjatalous aiheuttaa lähes viidenneksen kasvihuonepäästöistä Ruokatieto. 11.09.2007. Viitattu 6.6.2017.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjanhoito Wikimedia Commonsissa
- Bartz, Dietmar (editor): Meat Atlas – Facts and fi gures about the animals we eat . 2014. Heinrich Böll Foundation. Viitattu 14.12.2019. (englanniksi)