Ero sivun ”Varpuslinnut” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Täsmennystä botin avulla: Pulmuset korvattiin link(e)illä Pulmuset (heimo) |
||
Rivi 90: | Rivi 90: | ||
* [[Pitat]] (Pittidae) |
* [[Pitat]] (Pittidae) |
||
* [[Pittalit]] (Melampittidae) |
* [[Pittalit]] (Melampittidae) |
||
* [[Pulmuset]] (Calcariidae) |
* [[Pulmuset (heimo)|Pulmuset]] (Calcariidae) |
||
* [[Pussitiaiset]] (Remizidae) |
* [[Pussitiaiset]] (Remizidae) |
||
* [[Puukiipijät]] (Certhiidae) |
* [[Puukiipijät]] (Certhiidae) |
Versio 17. marraskuuta 2019 kello 12.16
Varpuslinnut | |
---|---|
Varpunen (Passer domesticus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758 |
Heimot | |
|
|
Katso myös | |
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[4].
Ulkonäkö ja koko
Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.