Ero sivun ”Varpuslinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kh
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Pulmuset korvattiin link(e)illä Pulmuset (heimo)
Rivi 90: Rivi 90:
* [[Pitat]] (Pittidae)
* [[Pitat]] (Pittidae)
* [[Pittalit]] (Melampittidae)
* [[Pittalit]] (Melampittidae)
* [[Pulmuset]] (Calcariidae)
* [[Pulmuset (heimo)|Pulmuset]] (Calcariidae)
* [[Pussitiaiset]] (Remizidae)
* [[Pussitiaiset]] (Remizidae)
* [[Puukiipijät]] (Certhiidae)
* [[Puukiipijät]] (Certhiidae)

Versio 17. marraskuuta 2019 kello 12.16

Varpuslinnut
Varpunen (Passer domesticus)
Varpunen (Passer domesticus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut
Passeriformes
Linnaeus 1758
Heimot
Katso myös

  Varpuslinnut Wikispeciesissä
  Varpuslinnut Commonsissa

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[4].

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Katso myös

Lähteet

  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 4.4.2018.
  3. Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
  4. Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
  5. Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.