Kipuajat

Kipuajat
Valkokaulakipuaja (Xiphorhynchus fuscus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Kipuajat Dendrocolaptidae (Gray, 1840)
Katso myös
Kipuajat Wikispeciesissä   Kipuajat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kipuajat (Dendrocolaptidae) on pienikokoisten varpuslintujen heimo. Niiden levinneisyysalue on Keski- ja Etelä-Amerikassa. Kipuavat ovat ruskeahkoja lintuja, joita näkee yleensä pystysuorassa asennossa puunrungoilla. Kipuajat syövät hyönteisiä, joita ne poimivat rungosta. Kipuajat elävät pääosin puissa, ja munivat 2–3 valkoista munaa puunkoloon. Kipuajalajeja on vaikea tunnistaa luonnossa, koska kaikki kipuajat muistuttavat toisiaan ja ovat ruskeita. Lajien erot näkyvät parhaiten nokan muodosta, levinneisyydestä, pilkuista ja viivoista höyhenpeitteessä ja ääntelystä. Ulkonäöltään kipuajat muistuttavat selvästi puukiipijöitä, jotka puolestaan esiintyvät pääosin Euroopassa ja Aasiassa. Eri lajien koko vaihtelee 14 ja 35 senttimetrin välillä.

Kipuajiin kuuluu 16 sukua ja 51 lajia. Suurin suku on tikkaskipuajien suku, johon kuuluu 12 lajia.

Suvut ja lajit

Isonokkakipuajat (Xiphocolaptes)

• Isokipuaja (Xiphocolaptes major)
• Isonokkakipuaja (Xiphocolaptes promeropirhynchus)
• Valkokurkkukipuaja (Xiphocolaptes albicollis)
• Viiksikipuaja (Xiphocolaptes falcirostris)

Kaitanokkakipuajat (Lepidocolaptes)

Kaitanokkakipuaja (Lepidocolaptes affinis) Kirjokipuaja (Lepidocolaptes falcinellus) Pisarakipuaja (Lepidocolaptes albolineatus) Valkokulmakipuaja (Lepidocolaptes angustirostris)

Valkoviirukipuaja (Lepidocolaptes leucogaster) Viirupääkipuaja (Lepidocolaptes souleyetii) Viiruvatsakipuaja (Lepidocolaptes squamatus) Vuorikipuaja (Lepidocolaptes lacrymiger)

Punanokkakipuajat (Hylexetastes)

• Punanokkakipuaja (Hylexetastes perrotii)
• Raitavatsakipuaja (Hylexetastes stresemanni)

Sirppikipuajat (Campylorhamphus)

• Etelänsirppikipuaja (Campylorhamphus falcularius)
• Isosirppikipuaja (Campylorhamphus pusillus)
• Käyräsirppikipuaja (Campylorhamphus procurvoides)
• Sirppikipuaja (Campylorhamphus trochilirostris)

Suomukipuajat (Dendrocolaptes)

• Etelänsuomukipuaja (Dendrocolaptes platyrostris)
• Matogrossonkipuaja (Dendrocolaptes hoffmannsi)
• Panamansuomukipuaja (Dendrocolaptes sanctithomae)
• Suomukipuaja (Dendrocolaptes certhia)
• Suomuvatsakipuaja (Dendrocolaptes picumnus)

Tikkakipuajat (Dendroplex)

• Amazoniankipuaja (Dendroplex kienerii)
• Tikkakipuaja (Dendroplex picus)

Tikkaskipuajat (Xiphorhynchus)

Helmirintakipuaja (Xiphorhynchus spixii) Kaakaokipuaja (Xiphorhynchus susurrans) Kastanjaperäkipuaja (Xiphorhynchus pardalotus) Kolmiotäpläkipuaja (Xiphorhynchus triangularis) Loistokipuaja (Xiphorhynchus elegans) Mustaviirukipuaja (Xiphorhynchus lachrymosus)

Norsunluukipuaja (Xiphorhynchus flavigaster) Säämiskäkurkkukipuaja (Xiphorhynchus guttatus) Täpläkipuaja (Xiphorhynchus erythropygius) Valkokaulakipuaja (Xiphorhynchus fuscus) Viiruhuppukipuaja (Xiphorhynchus ocellatus) Viirukipuaja (Xiphorhynchus obsoletus)

Tyrannikipuajat (Dendrocincla)

Meksikontyrannikipuaja (Dendrocincla anabatina) Punakipuaja (Dendrocincla homochroa) Rastaskipuaja (Dendrocincla turdina)

Ruskokipuaja (Dendrocincla fuliginosa) Tyrannikipuaja (Dendrocincla tyrannina) Valkoleukakipuaja (Dendrocincla merula)

Lajeja, joilla on oma sukunsa

• Kanelikurkkukipuaja (Dendrexetastes rufigula)
• Oliivikipuaja (Sittasomus griseicapillus)
• Pikkukipuaja (Glyphorynchus spirurus)
• Pitkänokkakipuaja (Nasica longirostris)
• Pitkäpyrstökipuaja (Deconychura longicauda)
• Täpläkurkkukipuaja (Certhiasomus stictolaemus)
• Viikatekipuaja (Drymornis bridgesii)
• Viiksisirppikipuaja (Drymotoxeres pucheranii)