Ero sivun ”Mikojan MiG-31” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Käyttö: lähde vaihdettu |
p kolmitahopiirros mallineeseen using AWB |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| alkuperämaa = {{Neuvostoliitto}} |
| alkuperämaa = {{Neuvostoliitto}} |
||
| suunnittelija = |
| suunnittelija = |
||
| |
| valmistaja = |
||
| miehistö = 2 (ohjaaja ja asejärjestelmäupseeri) |
| miehistö = 2 (ohjaaja ja asejärjestelmäupseeri) |
||
| |
| matkustaja = |
||
| valmistumisvuosi = 1979 |
| valmistumisvuosi = 1979 |
||
| ensilento = 16. syyskuuta 1975 |
| ensilento = 16. syyskuuta 1975 |
||
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| lukumäärä = |
| lukumäärä = |
||
}} |
}} |
||
[[Tiedosto:MiG-31BM.1.jpg| |
[[Tiedosto:MiG-31BM.1.jpg|pienoiskuva|MiG-31BM Moskovan ilmailunäytöksessä 1999]] |
||
'''MiG-31''' ({{NATO-nimi|Foxhound}}) on [[MiG-25]]:n seuraajaksi suunniteltu nopea torjuntahävittäjä. Se oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hävittäjistä kehittynein ennen maan hajoamista. |
'''MiG-31''' ({{NATO-nimi|Foxhound}}) on [[MiG-25]]:n seuraajaksi suunniteltu nopea torjuntahävittäjä. Se oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hävittäjistä kehittynein ennen maan hajoamista. |
||
==Suunnittelu== |
==Suunnittelu== |
||
MiG-25:n korvaajan suunnittelu alkoi Je-155MP-kehityskoneella, joka teki ensilentonsa 16. syyskuuta 1975. Se muistutti ulkoisesti MiG-25:ttä, mutta oli täysin uusi malli. Runkoa pidennettiin aseupseerin takaohjaamoa varten. Koneen valmistuksessa käytettiin kaksi kertaa enemmän titaania ja kolme kertaa enemmän alumiinia teräksen sijaan. Uusi kone oli kestävämpi ja kesti jopa 5 g:n rasituksen yliäänilennossa. Yliääninopeus oli mahdollista matalammissa korkeuksissa. Polttoainekuormaa lisättiin ja koneessa käytettiin uusia Solovijev D-30F6 -moottoreita. Huippunopeudeksi tuli 3 000 km/h korkealla ja 1 500 |
MiG-25:n korvaajan suunnittelu alkoi Je-155MP-kehityskoneella, joka teki ensilentonsa 16. syyskuuta 1975. Se muistutti ulkoisesti MiG-25:ttä, mutta oli täysin uusi malli. Runkoa pidennettiin aseupseerin takaohjaamoa varten. Koneen valmistuksessa käytettiin kaksi kertaa enemmän titaania ja kolme kertaa enemmän alumiinia teräksen sijaan. Uusi kone oli kestävämpi ja kesti jopa 5 g:n rasituksen yliäänilennossa. Yliääninopeus oli mahdollista matalammissa korkeuksissa. Polttoainekuormaa lisättiin ja koneessa käytettiin uusia Solovijev D-30F6 -moottoreita. Huippunopeudeksi tuli 3 000 km/h korkealla ja 1 500 km/h merenpinnassa. Toimintasäde on 720 km ja [[lentomatka|siirtolentomatka]] 3 300 km. |
||
Ketteryydessä kone ei kuitenkaan päässyt lähellekään Suhoin [[Su-27]]-koneen tasoa ja se onkin konetyyppinä viimeisiä kylmän sodan jäänteitä, suunniteltu ampumaan alas strategisia pommikoneita ja [[AWACS]]-koneita eikä pärjäämään hävittäjienvälisessä ilmataistelussa. |
Ketteryydessä kone ei kuitenkaan päässyt lähellekään Suhoin [[Su-27]]-koneen tasoa ja se onkin konetyyppinä viimeisiä kylmän sodan jäänteitä, suunniteltu ampumaan alas strategisia pommikoneita ja [[AWACS]]-koneita eikä pärjäämään hävittäjienvälisessä ilmataistelussa. |
||
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
==Tekniset tiedot== |
==Tekniset tiedot== |
||
{{Tekniset tiedot |
|||
| kolmitaho = MiG-31.svg |
|||
| pituus = 22.69 |
| pituus = 22.69 |
||
| kv = 13.46 |
| kv = 13.46 |
||
| korkeus = 6.15 |
| korkeus = 6.15 |
||
| pa = 61.6 |
| pa = 61.6 |
||
| maxnopeus = **Korkeudessa: Mach 2.83 (3000 |
| maxnopeus = **Korkeudessa: Mach 2.83 (3000 km/h) |
||
**Matalalla: Mach 1.2 (1500 |
**Matalalla: Mach 1.2 (1500 |
||
| maxnopeus huom =) |
| maxnopeus huom =) |
||
Rivi 49: | Rivi 50: | ||
| voimal1 kn = 93 |
| voimal1 kn = 93 |
||
| voimal1 kn-jp = 152 |
| voimal1 kn-jp = 152 |
||
| tykit = **23 |
| tykit = **23 mm [[GSh-6-23]]-kanuuna, 260 laukausta |
||
| ohjukset = **4 |
| ohjukset = **4 × pitkän matkan [[Vympel R-33|R-33 (AA-9 'Amos')]]- ''tai'' (vain MiG-31M/BM:ta) |
||
**6 |
**6 × pitkän matkan Vympel [[R-37|R-37 (AA-X-13 'Arrow')]] -ilmasta-ilmaan-ohjusta ''ja'' keskimatkan [[Bisnovat R-40|R-40TD1 (AA-6 'Acrid')]] -ohjusta |
||
**2 |
**2 × 2 lyhyen matkan [[Molniya R-60|R-60 (AA-8 'Aphid')]]- ''tai'' [[Vympel R-73|R-73 (AA-11 'Archer')]] -IR-ohjusta ''tai'' 2 × 2 pitkän matkan [[Vympel R-77|R-77 (AA-12 'Adder')]] -ohjusta |
||
}} |
}} |
||
Versio 2. marraskuuta 2019 kello 20.08
MiG-31 "Foxhound" | |
---|---|
Neuvostoliiton MiG-31 vuonna 1989 |
|
Tyyppi | hävittäjä |
Alkuperämaa | Neuvostoliitto |
Miehistö | 2 (ohjaaja ja asejärjestelmäupseeri) |
Valmistumisvuosi | 1979 |
Ensilento | 16. syyskuuta 1975 |
Esitelty | 1982 |
MiG-31 (Nato-raportointinimi Foxhound) on MiG-25:n seuraajaksi suunniteltu nopea torjuntahävittäjä. Se oli Neuvostoliiton hävittäjistä kehittynein ennen maan hajoamista.
Suunnittelu
MiG-25:n korvaajan suunnittelu alkoi Je-155MP-kehityskoneella, joka teki ensilentonsa 16. syyskuuta 1975. Se muistutti ulkoisesti MiG-25:ttä, mutta oli täysin uusi malli. Runkoa pidennettiin aseupseerin takaohjaamoa varten. Koneen valmistuksessa käytettiin kaksi kertaa enemmän titaania ja kolme kertaa enemmän alumiinia teräksen sijaan. Uusi kone oli kestävämpi ja kesti jopa 5 g:n rasituksen yliäänilennossa. Yliääninopeus oli mahdollista matalammissa korkeuksissa. Polttoainekuormaa lisättiin ja koneessa käytettiin uusia Solovijev D-30F6 -moottoreita. Huippunopeudeksi tuli 3 000 km/h korkealla ja 1 500 km/h merenpinnassa. Toimintasäde on 720 km ja siirtolentomatka 3 300 km.
Ketteryydessä kone ei kuitenkaan päässyt lähellekään Suhoin Su-27-koneen tasoa ja se onkin konetyyppinä viimeisiä kylmän sodan jäänteitä, suunniteltu ampumaan alas strategisia pommikoneita ja AWACS-koneita eikä pärjäämään hävittäjienvälisessä ilmataistelussa.
Käyttö
Koneen tuotanto alkoi 1979 ja ensimmäiset koneet tulivat ilmatorjuntajoukkojen palvelukseen 1982. Koneen kuvasi ensimmäisen kerran norjalainen lentäjä Barentsinmeren yllä 1985. Noin 500 konetta valmistettiin, joista Venäjällä on käytössä 280–370 ja kolmisenkymmentä Kazakstanilla. Venäjä aikoo modernisoida koneensa, jolloin niiden käyttöikä jatkuu vähintään vuoteen 2030.[1]
Aseistus
MiG-31 on maailman ensimmäinen hävittäjä, jossa otettiin käyttöön vaiheistettuantenninen tutka, erittäin tehokas Zaslon S-800. Useilla säteillä ja taajuuksilla toimiva tutka pystyy läpäisemään vihollisen häirinnän ja havaitsee hävittäjän kokoisen kohteen noin 200 km:n etäisyydeltä. Tulenjohto voi seurata 10 kohdetta yhtä aikaa ja lukita neljä niistä Vympel R-33 (NATO: AA-9 Amos) -ohjusten maaliksi. Neljä MiG-31-konetta voidaan yhdistää datalinkillä jopa 200 km:n etäisyydeltä toisistaan kattamaan laajan alueen. MiG-31M/MiG-31D/MiG-31BS-mallien tutka on päivitetty Zaslon-M-malliksi, joka voi havaita AWACSin kokoisen kohteen jopa 400 km:n päästä.
Pääaseistuksena on rungon alla 4×Vympel R-33, jonka kantama on 160 km, R-37-mallissa 280 km. Lisänä ovat lyhyen matkan R-40 (AA-6 Acrid)- ja R-60 (AA-8 Aphid)- tai R-73 (AA-11 Archer) -ohjukset siivissä. Myöhemmissä malleissa myös R-77 "Amraamski" (AA-12 Adder). MiG-31:ssä on myös tykki, GŠ-6-23, johon on 260 ammusta, joka riittää vain neljän sekunnin tulitukseen. MiG-31M-mallissa tykki on poistettu ja tilalla on kaksi lisäpaikkaa R-33/R-37-ohjuksille.
Tekniset tiedot
Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Pituus: 22,69 m
- Kärkiväli: 13,46 m
- Korkeus: 6,15 m
- Siipipinta-ala: 61,6 m²
- Tyhjäpaino: 21 820 kg
- Voimalaite: Soloviev D-30F6 jälkipolttimella varustettua suihkumoottoria; 93 kN per moottori kuivana, 152 kN jälkipolttimella 2 ×
Suoritusarvot
- Suurin nopeus:
- Korkeudessa: Mach 2,83 (3 000 km/h)
- Matalalla: Mach 1,2 (1 500 km/h )
- Toimintasäde: 720 km
Aseistus
- Tykit
- 23 mm GSh-6-23-kanuuna, 260 laukausta
- Ohjukset:
- 4 × pitkän matkan R-33 (AA-9 'Amos')- tai (vain MiG-31M/BM:ta)
- 6 × pitkän matkan Vympel R-37 (AA-X-13 'Arrow') -ilmasta-ilmaan-ohjusta ja keskimatkan R-40TD1 (AA-6 'Acrid') -ohjusta
- 2 × 2 lyhyen matkan R-60 (AA-8 'Aphid')- tai R-73 (AA-11 'Archer') -IR-ohjusta tai 2 × 2 pitkän matkan R-77 (AA-12 'Adder') -ohjusta
Lähteet
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 635. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X.
Viitteet
- ↑ Russia's Modernized Soviet-Era MiG-31 Fighters to Fly for 50 Years The Moscow Times. 9.4.2015. Viitattu 22.6.2017. (englanniksi)