Keskustelu käyttäjästä:Simo Kaupinmäki

Kielenhuolto ja tyyli

Sivua Ohje:Tyyliopas/Kielioppi korjasit perustellen "Käännösongelmissa huonoa suomea ei ole "jonkin johdosta", vaan "jostakin johtuen"." Olen ilmeisesti saanut erilaista suomen kielen opetusta. Mielestäni sekä "jonkin johdosta" että "jostakin johtuen" ovat huonoa suomea. Oletko jonkinlainen kieliasiantuntija vai onko tämä vain oma mielipiteesi? --Kohko 27. syyskuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Aiheellinen kysymys.

Asiantuntemukseni perustuu siihen, että opiskelen suomen kieltä yliopistossa (tosin vain sivuaineena) ja olen lisäksi ollut toimittamassa ja oikolukemassa useita julkaisuja ihan käytännössä. Kielenhuoltokokemuksestani huolimatta en silti suoraan luota omaan kielikorvaani, vaan pyrin aina varmistamaan korjaukseni arvovaltaisemmasta lähteestä. Niin tein nytkin.

Ilmaus "jonkin johdosta" on kieltämättä raskaahko ja virallisen makuinen, mutta se ei ole samalla tavalla vieras rakenne kuin "jostakin johtuen". Esimerkiksi Terho Itkonen antaa Kielioppaassaan (1997, 6. painos; hakusanan "johtuen" kohdalla) varoittavan esimerkkilauseen "valituksesta johtuen päätöstä on tarkistettu" ja toteaa, että tässä olisi parempi sanoa "valituksen johdosta".

Se ei aina ole tyylillisesti paras vaihtoehto, mutta minusta ei ole syytä mainita sitä yleispätevänä esimerkkinä huonosta suomesta.

Simo Kaupinmäki 8. lokakuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Tavutusvihjeistä

Keskustelua tavutusvihjeistä kahvihuoneessa. Haluat ehkä osallistua keskusteluun. --Jmk 22. maaliskuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Toimiva linkki: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Tavutusvihjeet. --Silvonen 22. maaliskuuta 2010 kello 11.00 (EET)

Pieneksi muutokseksi merkitsemisestä

Hei, olit merkinnyt esimerkiksi tämän muokkauksen pieneksi muutokseksi. Asioiden poistaminen tai lisääminen on aina iso muutos. Lisätietoja yhteenvetokäytännössä. Merkitystä tällä on erityisesti koska useilla käyttäjillä pienet muutokset on automaattisesti suodatettu pois näkyvistä Tuoreet muutokset -sivulta. Ystävällisin terveisin --Kreegah 1. toukokuuta 2010 kello 19.41 (EEST) Hei,

OK, kiitos palautteesta. Olen kyllä tutustunut ison ja pienen muutoksen periaatteellisiin eroihin, mutta en pitänyt Dentaali-artikkelin muutosta sisällöllisesti kovin isona (etenkään kun artikkelin edellinenkin muokkaus oli minun tekemäni ja nyt lähinnä vain hioin tekstin muotoilua). En ajatellut varsinaisesti poistavani tai lisääväni mitään asiasisältöä, mutta nyt kun huomautit, ehkä lisäyksiksi pitäisi tosiaan laskea täsmennykset, että dentes on latinaa ja että dentaalispirantit ovat ainoat varsinaiset dentaalisymbolit kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa. -- Simo Kaupinmäki 1. toukokuuta 2010 kello 20.17 (EEST)

Artikkelien siirto

Hei, artikkeleja ei saa siirtää copypastella, koska muokkaushistoria häviää. Edit: Siirsin Tavu -> Tavu (täsmennyssivu) ja Tavu (kielitiede)-> Tavu. Siellä olisi nyt läjä linkkejä oikaistavaksi. --Otrfan 31. tammikuuta 2011 kello 21.26 (EET)

Yhtä lailla kai muokkaushistoria häviää artikkeleita yhdistettäessä, mistä tässä osittain oli kyse. Toisaalta muokkaushistoria jää kuitenkin talteen ohjaussivuksi muuttuneen vanhan sivun yhteyteen. Siksi lisäsin uuden sivun muokkausyhteenvetoon myös linkin, josta näkyi vanha artikkeli ”Tavu (kielitiede)”.

Jos copypaste ei ole sallittu, miten yhdistän Tavu-artikkeliin vielä Tavutus-artikkelin sisällön? Noita kun ei minusta ole mielekästä pitää erillään. – Simo Kaupinmäki 31. tammikuuta 2011 kello 21.39 (EET)

”Tavu (kielitiede)” poistetaan, kunhan linkit on oikaistu (ei täsmenteellisiä uudelleenohjauksia). Artikkelien yhdistämisen joutuu tekemään copypastella ja ko. tapauksessa tavutus jäänee uudelleenohjaukseksi. Muokkaushistoriat voi tarvittaessa kyllä ylläpitotyökaluilla yhdistääkin. --Otrfan 31. tammikuuta 2011 kello 21.46 (EET)

OK, kiitos selityksestä. Nyt tuli vain sellainen tilanne, että ehdin jo tehdä melkoisen yhdistämisurakan entiselle Tavu-täsmennyssivulle, joka nyt muokkaushistorioineen korvautuikin vanhalla Tavu (kielitiede) -artikkelilla. Saakos tuon valmiiksi yhdistellyn version vielä pelastettua, vai pitääkö yhdistäminen tehdä uudestaan? – Simo Kaupinmäki 31. tammikuuta 2011 kello 22.00 (EET)

Taitaa löytyä täältä: [1]. Eli tuon voi copypastettaa tavu-sivulle. Tämä on välillä vähän monimutkaista, mutta kun lisenssiehdot velvoittavat muokkaushistorioiden säilyttämiseen, niin yritetään hukata niistä niin vähän kuin mahdollista :) --Otrfan 31. tammikuuta 2011 kello 22.03 (EET)

Ah, tosiaan. Kiitos. Yhdistin sisällöt nyt uudelleen ja tein Tavutus-artikkelista ohjaussivun. – Simo Kaupinmäki 31. tammikuuta 2011 kello 22.15 (EET)

Tsemppiä typografiaan

Olet näämmä muokannut noita typografia-aiheita useita, hyvä ja hienoa! Tämä on alue, johon on minullakin tehnyt mieli puuttua. Vähitellen voisi parannella noita artikkeleita, typografian historiaa voisi myös valottaa. Tietokirjaan ei ehkä sovi typografian opastusta, mutta se olisi aihe, jollaista haluaisin jollain tavalla mukaan kumminkin. Ohjeista on saatavana myös lähdekirjallisuutta. Tarkoitan yksinkertaisia ohjeita kaikille, jotka ovat typografian kanssa tekemisissä -- ja oikeastaanhan nykyisin kaikki sitä ovat!--Kulttuurinavigaattori 2. marraskuuta 2011 kello 20.20 (EET)

Jep, aihe on oikeastaan vähän turhankin kiinnostava – kun samaan aikaan pitäisi keskittyä muihin töihin ja toisaalta paranneltavaa on paljon. Ensyklopedisuuden ja liiallisen ohjeistuksen välillä tasapainoilukin voi kieltämättä olla välillä aika turhauttavaa. Mutta otetaan askel kerrallaan ja yritetään pysyä neutraaleina suhteessa lähdekirjallisuuteen. – Simo Kaupinmäki 2. marraskuuta 2011 kello 20.53 (EET)

Olisikohan mahdollista lisätä joku erillisosa esim- otsikolla "Wikipedian typografiaopas", johonkin Wikiaineistoon? Silloin opastusta ei tarvitsisi laittaa artikkeleihin ja neutraali sävy säilyisi. Noita typografian oppaitahan on olemassa, niin suomeksi kuin muilla kielillä ja ala on jotenkin niin järkiperäinen, että sellaisen saisi kyllä väsättyä. Mutta jos yritetään saada itse artikkelisto ensin jonkinlaiseen kuntoon kumminkin.--Kulttuurinavigaattori 2. marraskuuta 2011 kello 21.18 (EET)

Luokka:Bosniahertsegovinalaiset lentoyhtiöt

Hei, luokkien nimeämisessä on pyritty yhtenäisyyteen. Siirsit luokan Luokka:Bosniahertsegovinalaiset lentoyhtiöt uudelle nimelle perusteluna "helpompi hahmottaa", mutta nyt se on yläluokassaan Luokka:Lentoyhtiöt maittain vähän kuin ruma ankanpoikanen muiden luokkien rinnalla. 85.194.253.105 10. kesäkuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Oho, anteeksi. Tuo yhtenäisyyden tavoittelu riippuu vähän näkökulmasta. Aika moni Bosnia-Hertsegovinaa käsittelevä luokka on nyt lauseopillisesti järjettömässä muodossa ”Bosnia ja Hertsegovinan X”, joita yritän korjata järkevään muotoon ”Bosnia-Hertsegovinan X”. Ajattelin, että siinä porukassa lentoyhtiökin olisi hyvä nimetä saman mallin mukaan. Mutta toki lauseopillisesti alkuosa voi olla adjektiivimääritekin. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 22.10 (EEST)

Trinidad ja Tobago

Keskustelua muutoksesta ei ole sattunut silmiini. Kun on niin suuresta asiasta kuin maan nimestä kysymys, järkevyydessä ei pidä luottaa pelkästään omaan päähänsä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. kesäkuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Keskustelu aloitettu. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. kesäkuuta 2014 kello 22.30 (EEST)

En toiminut vain oman järkeilyni pohjalta, vaan Trinidad-Tobago on Kotuksen suosittelema rinnakkaisnimi kirjassa Pariisista Papukaijannokkaan. Lisäsin tämän lähteen artikkeliin Trinidad ja Tobago. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 15. kesäkuuta 2014 kello 22.35 (EEST)

Ei siellä kai mitään muutosta käsketty tehdä, eli sen teit oman järkeilysi pohjalta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. kesäkuuta 2014 kello 15.31 (EEST)

Lähde?

Hei! Olet vuonna 2014 [2] muuttanut artikkelissa Kansainvälinen yksikköjärjestelmä tekstiä niin, että kun aiemmin mikroa merkittiin kreikkalaisella myy-kirjaimella, niin muokkauksesi jälkeen mikrolla onkin erityinen merkki joka vain näyttää myyltä. Perustuiko muokkauksesi johonkin luotettavaan lähteeseen? Lähdeviitettä ei näy virkkeen perässä. --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 21.19 (EEST)

Tietoteknisesti mikron merkki (U+00B5) on tosiaan eri merkki kuin kreikkalainen pienaakkonen myy (U+03BC). Jos esimerkiksi suomalaisella tietokonenäppäimistöllä kirjoittaa AltGr+M, järjestelmän tuottama merkki on nimenomaan mikron merkki eikä pienaakkonen myy.

Historiallisena taustana on se, että 1980-luvulla ISO 8859 -merkistöstandardeja määritettäessä mikron merkki sisällytettiin muun muassa länsieurooppalaiseen Latin 1 -merkistöön (ISO 8859-1), kun taas kreikkalaisia kirjaimia varten jouduttiin määrittämään erillinen standardi (ISO 8859-7). Tämä erottelu on periytynyt myös nykyaikaiseen Unicode-merkistöön. Visuaalisesti ero ei yleensä ole havaittavissa, mutta latinalaiseen kirjaimistoon perustuvassa tiedonsiirrossa mikron merkki säilynee vähän varmemmin kuin kreikkalainen pienaakkonen (käytännössä mikron merkki toimii aina silloin kuin ääkkösetkin).

Lisäsin artikkelin lähteiksi asiaan liittyvät Unicode-taulukot. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.41 (EEST)

Kiitos, kysymys ei nyt ollut siitä, onko olemassa erityinen mikron merkki (on kyllä olemassa historiallisista syistä merkki U+00B5), vaan merkitäänkö mikroa sillä merkillä. Kun esimerkiksi en-wiki en:Micro- sanoo päinvastoin, että mikroa merkitään kreikkalaisella kirjaimella myy. Siis nimenomaan se myy, kreikkalainen kirjain olisi oikea merkki ja ensisijainen. Niin siksi kysyin oliko sinulla joku lähde mielessä. Merkitsemissäsi lähteissä ei sanota sellaista että mikroa pitäisi merkitä nimenomaan U+00B5:llä eikä myyllä. Tai en ainakaan sellaista niissä nähnyt. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 22.50 (EEST)

Unicode-konsortion mukaan s. 11–12 "U+03BC μ is the preferred character in a Unicode context". (Samaan tapaan kelvinin varsinainen symboli on K-kirjain ja ångströmin symboli Å-kirjain, vaikka näille onkin vaihtoehtoiset tekniset symbolit U+212A ja U+212B.) --Jmk (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)

Tuo Unicode-kontekstiin liittyvä varaus on käytännössä ongelmallinen, koska sen arvioimiseen tarvitaan teknistä tietoa, jota useimmilla ihmisillä ei ole ja jota ei välttämättä ole edes mahdollista selvittää kaikin osin. Tietoteknisissä yhteyksissä ei useinkaan voi olla varma siitä, että kreikkalainen kirjain välittyy oikein ja toistuu oikeannäköisenä eri järjestelmissä. Kysehän ei ole pelkästään Unicode-koodauksesta ja asianmukaisesta merkistökonversiosta, vaan myös siitä, kattaako käytössä oleva fontti kreikkalaiset kirjaimet.

Kelvinin ja ångströmin tunnukset ovat merkistökoodauksen tasolla eri asemassa sikäli, että niiden teknisiä vaihtoehtoja ei ole kehitetty latinalaiseen kirjaimistoon perustuvaa viestintää varten vaan ensisijaisesti itäaasialaisten kirjoitusjärjestelmien tarpeisiin. Latinalaisten suuraakkosten K ja Å tietotekninen tuki onkin laajempi kuin vaihtoehtoisten symbolien.

Korpela pitää mikro-merkkiä suositeltavana vaihtoehtona juuri siksi, että se on laajemmin tuettu tietoteknisissä järjestelmissä kuin myy. Korpela ei tietenkään ole mikään virallinen auktoriteetti, mutta nähtävästi myös Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston julkaisemassa etuliitetaulukossa mikron tunnuksena on käytetty nimenomaan mikro-merkkiä (jota sivun lähdekoodissa edustaa entiteetti µ) – siitä huolimatta että merkistön tasolla kyseinen sivu käyttää ehtaa Unicode-koodausta.

Muokkasin nyt muotoilua kuitenkin sellaiseksi, että mikron tunnus on kreikkalainen myy, jonka vaihtoehtona tietoteknisissä yhteyksissä on mikro-merkki. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 16.20 (EEST)