Ero sivun ”Markiisi de Sade” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Aiheesta muualla: lisätään malline:auktoriteettitunnisteet using AWB |
Kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Image:Sade (van Loo).png|thumb|right|De Sade noin 20-vuotiaana. Tämä on ainoa tunnettu kuva hänestä. Sen maalasi Charles-Amédée-Philippe van Loo]] |
||
'''Donatien-Alphonse-François de Sade''' ([[2. kesäkuuta]] [[1740]] – [[2. joulukuuta]] [[1814]]), joka tunnetaan paremmin nimellä '''markiisi de Sade''', oli [[ranska]]lainen [[aristokraatti]] ja [[kirjailija]]. |
'''Donatien-Alphonse-François de Sade''' ([[2. kesäkuuta]] [[1740]] – [[2. joulukuuta]] [[1814]]), joka tunnetaan paremmin nimellä '''markiisi de Sade''', oli [[ranska]]lainen [[aristokraatti]] ja [[kirjailija]]. |
||
Versio 23. heinäkuuta 2019 kello 00.50
.png)
Donatien-Alphonse-François de Sade (2. kesäkuuta 1740 – 2. joulukuuta 1814), joka tunnetaan paremmin nimellä markiisi de Sade, oli ranskalainen aristokraatti ja kirjailija.
Sadea pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kiistelty hahmo. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella. Myös Saden oma elämä oli täynnä irstailua, minkä johdosta hän joutui viettämään suuren osan elämästään vankilassa. Hän kirjoittikin useimmat kirjoistaan vankeudessa.
Markiisi de Saden nimestä on johdettu sana sadismi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Kenties tärkeimmäksi Saden pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä.
Suomennettu tuotanto
- Sodoman 120 päivää, johdanto-osa. (Les 120 journées de Sodome ou l’Ecole du libertinage, introduction, 1785/1905.) Papin ja kuolevan vuoropuhelu. (Dialogue entre un prêtre et un moribond, 1782/1926.) Suomentanut Heikki Kaskimies. 3. painos. Like-pokkari 12. Helsinki: Like, 2004. ISBN 952-471-341-1.
- Justine, eli, Hyveellisen neidon kovat kokemukset. Justine, ou, Les malheurs de la vertu, 1791.) Suomentanut Heikki Kaskimies. 6. painos (1. painos 1970). Helsinki: Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7084-7.
- Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat. (La philosophie dans le boudoir, 1795.) Suomentanut Tommi Nuopponen. Helsinki: Summa, 2003. ISBN 952-5418-05-7.
Kirjallisuutta
- Airaksinen, Timo: Markiisi de Saden filosofia. (The philosophy of the Marquis de Sade, 1995.) Englannin kielestä kääntänyt Manu J. Vuorio. Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-613-0.
- Edmiston, William E.: Sade: Queer Theorist. Oxford: Voltaire Foundation, 2013. ISBN 978-0-7294-1064-9.
Aiheesta muualla
- Markiisi de Saden teoksia Gutenberg-projektissa (ranskaksi)
- Œuvres du Marquis de Sade (ranskaksi)
- Abboud, Karim: Markiisi de Sade: väkivallan estetiikkaa Paatos 1/08. Viitattu 9. maaliskuuta 2010.
- Parikka, Jussi: Markiisi de Sade ja modernin perverssi kulttuurihistoria
- Vassort, Patrick: Julmuuden teatteri. Markiisi de Sade ja uusliberalismin henki Suomennettu artikkeli Le Monde diplomatiquesta. Voima 9/2007.
- Martti-Tapio Kuuskoski: Pahat pojat materialistit. Yliopisto 20/2003.
- Petri Immonen: Paheiden käsikirja irstailijoille. Helsingin sanomat 27.12.2010.
| ||||||||||||||||||||||||||
