Ero sivun ”Ovako Imatra” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Vuoksenniska-aika: typo |
p →Vuoksenniska-aika: kh, typos fixed: alunp → alun p, tärkeä merkit → suuri merkit using AWB |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
{{Pääartikkeli|[[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Vuoksenniska (yritys)|Oy Vuoksenniska Ab]]}} |
||
Terästehtaan historia ulottuu vuoteen 1915, jolloin perustettiin [[Elektrometallurgiska Aktiebolaget|Elektrometallurgiska AB]], joka oli sähkökäyttöinen rautasulattamo. Yritys liitettiin vuonna 1934 sisaryhtiöönsä Oy Vuoksenniska Ab, jolla oli |
Terästehtaan historia ulottuu vuoteen 1915, jolloin perustettiin [[Elektrometallurgiska Aktiebolaget|Elektrometallurgiska AB]], joka oli sähkökäyttöinen rautasulattamo. Yritys liitettiin vuonna 1934 sisaryhtiöönsä Oy Vuoksenniska Ab, jolla oli alun perin [[puuhiomo]]toimintaa vuosina 1927-1939. |
||
Vuonna 1936 Vuoksenniska rakensi Imatran rautatehtaan sähkösulaton [[Takkirauta|harkkoraudan]] ja [[Teräs|teräksen]] tuotantoon sekä [[Valssaus|valssaamon]]. Samaan aikaan [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu]] rakensi kuparitehtaan, jonka sivutuotteena syntyi kiisutuhkaa, jota oli mahdollista hyödyntää harkkoraudan tuotannossa, jonka hyödyntäminen Vuoksenniskan rautatehtaan prosessissa onnistui vasta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Vuonna 1943 Vuoksenniska perusti [[Turun harkkorautatehdas|Turun harkkorautatehtaan]] [[masuuni|koksimasuuneineen]], joka valmisti suomalaisten valimoiden tarvitsevan rautatarpeen. Henkilökunnan määrä Turussa oli suurimmillaan 250 työntekijää.<ref name="virtuaalivuoksi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/suomenruhr/imatranrauta2.html| Nimeke = Imatran rauta- ja terästehdas| Ajankohta = | Julkaisu =Virtuaalivuoksi | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref>, <ref name="vuoksenniska">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ovako.com/fi/Tietoa-Ovakosta/Ovako-yrityksena/Historia/ | Nimeke = Ovako - Perustettu yli 300 vuotta sitten| Ajankohta = | Julkaisu =ovako.com | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref> Elekrometallurgiskan ja Vuoksenniskan pääomistaja oli niiden perustamisesta 1915 ja 1926 lähtien vuorineuvos [[Berndt Grönblom]] yhdessä lankonsa vapaaherra [[Gustaf Aminoff (s. 1884)|Gustaf Aminoffin]] kanssa. Aminoff toimi alkuvaiheessa terästeollisuuden teknisenä johtajana. Vuoksenniskan enemmistöomistus siirtyi Grönblomille vuodesta 1936 alkaen.<ref name="omistus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/ovako.shtml | Nimeke = Ovako Oy Ab| Ajankohta = | Julkaisu =porssitieto.fi | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref> |
Vuonna 1936 Vuoksenniska rakensi Imatran rautatehtaan sähkösulaton [[Takkirauta|harkkoraudan]] ja [[Teräs|teräksen]] tuotantoon sekä [[Valssaus|valssaamon]]. Samaan aikaan [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu]] rakensi kuparitehtaan, jonka sivutuotteena syntyi kiisutuhkaa, jota oli mahdollista hyödyntää harkkoraudan tuotannossa, jonka hyödyntäminen Vuoksenniskan rautatehtaan prosessissa onnistui vasta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Vuonna 1943 Vuoksenniska perusti [[Turun harkkorautatehdas|Turun harkkorautatehtaan]] [[masuuni|koksimasuuneineen]], joka valmisti suomalaisten valimoiden tarvitsevan rautatarpeen. Henkilökunnan määrä Turussa oli suurimmillaan 250 työntekijää.<ref name="virtuaalivuoksi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/suomenruhr/imatranrauta2.html| Nimeke = Imatran rauta- ja terästehdas| Ajankohta = | Julkaisu =Virtuaalivuoksi | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref>, <ref name="vuoksenniska">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ovako.com/fi/Tietoa-Ovakosta/Ovako-yrityksena/Historia/ | Nimeke = Ovako - Perustettu yli 300 vuotta sitten| Ajankohta = | Julkaisu =ovako.com | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref> Elekrometallurgiskan ja Vuoksenniskan pääomistaja oli niiden perustamisesta 1915 ja 1926 lähtien vuorineuvos [[Berndt Grönblom]] yhdessä lankonsa vapaaherra [[Gustaf Aminoff (s. 1884)|Gustaf Aminoffin]] kanssa. Aminoff toimi alkuvaiheessa terästeollisuuden teknisenä johtajana. Vuoksenniskan enemmistöomistus siirtyi Grönblomille vuodesta 1936 alkaen.<ref name="omistus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/ovako.shtml | Nimeke = Ovako Oy Ab| Ajankohta = | Julkaisu =porssitieto.fi | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref> |
||
Ennen [[talvisota]]a tärkeitä tuotteita olivat tuolloin erityisesti rautatiekiskot. Sotien aikana |
Ennen [[talvisota]]a tärkeitä tuotteita olivat tuolloin erityisesti rautatiekiskot. Sotien aikana suuri merkitys oli sen tuottamalla kranaattiteräksellä, joka hallitsi sodan ajan tehtaan tuotantoa.<ref name="omistus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/ovako.shtml | Nimeke = Ovako Oy Ab| Ajankohta = | Julkaisu =porssitieto.fi | Viitattu = 24.1.2019 }}</ref> |
||
Sotien aikana Imatran terästehdas vaurioitui, mutta onnistuttiin pian [[Jatkosota|sodan]] jälkeen kunnostamaan niin, että tehdas oli mukana sodan jälkeisessä [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaustoiminnassa]].<ref name="virtuaalivuoksi" /> |
Sotien aikana Imatran terästehdas vaurioitui, mutta onnistuttiin pian [[Jatkosota|sodan]] jälkeen kunnostamaan niin, että tehdas oli mukana sodan jälkeisessä [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaustoiminnassa]].<ref name="virtuaalivuoksi" /> |
||
Versio 5. toukokuuta 2019 kello 23.58
Ovako Imatra Oy Ab on imatralainen terästehdas, joka valmistaa pyörö-, neliö- ja lattaterästankoja. Imatran tehdas kuuluu vuodesta 2018 japanilaiseen suurteräsyritykseen Nippon Steel & Sumitomo Metal sen suomalaisena tytäryhtiönä.
Historia
Vuoksenniska-aika
- Pääartikkeli: Oy Vuoksenniska Ab
Terästehtaan historia ulottuu vuoteen 1915, jolloin perustettiin Elektrometallurgiska AB, joka oli sähkökäyttöinen rautasulattamo. Yritys liitettiin vuonna 1934 sisaryhtiöönsä Oy Vuoksenniska Ab, jolla oli alun perin puuhiomotoimintaa vuosina 1927-1939.
Vuonna 1936 Vuoksenniska rakensi Imatran rautatehtaan sähkösulaton harkkoraudan ja teräksen tuotantoon sekä valssaamon. Samaan aikaan Outokumpu rakensi kuparitehtaan, jonka sivutuotteena syntyi kiisutuhkaa, jota oli mahdollista hyödyntää harkkoraudan tuotannossa, jonka hyödyntäminen Vuoksenniskan rautatehtaan prosessissa onnistui vasta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Vuonna 1943 Vuoksenniska perusti Turun harkkorautatehtaan koksimasuuneineen, joka valmisti suomalaisten valimoiden tarvitsevan rautatarpeen. Henkilökunnan määrä Turussa oli suurimmillaan 250 työntekijää.[1], [2] Elekrometallurgiskan ja Vuoksenniskan pääomistaja oli niiden perustamisesta 1915 ja 1926 lähtien vuorineuvos Berndt Grönblom yhdessä lankonsa vapaaherra Gustaf Aminoffin kanssa. Aminoff toimi alkuvaiheessa terästeollisuuden teknisenä johtajana. Vuoksenniskan enemmistöomistus siirtyi Grönblomille vuodesta 1936 alkaen.[3]
Ennen talvisotaa tärkeitä tuotteita olivat tuolloin erityisesti rautatiekiskot. Sotien aikana suuri merkitys oli sen tuottamalla kranaattiteräksellä, joka hallitsi sodan ajan tehtaan tuotantoa.[3]
Sotien aikana Imatran terästehdas vaurioitui, mutta onnistuttiin pian sodan jälkeen kunnostamaan niin, että tehdas oli mukana sodan jälkeisessä sotakorvaustoiminnassa.[1]
Suomalainen Ovako-aika
Terästeollisuudessa tapahtui 1960-luvulla voimaskasta teknologista kehitystä. Tässä tilanteessa Vuoksenniskan Imatran tehdaskin erikoistui terästuotannossaan. Nimi "Ovako" tuli käyttöön 1969, kun imatralainen Vuoksenniska ja Fiskars yhdistivät terästuotantoaan. Wärtsilästä tuli Ovakon osaomistaja vuonna 1972. Työntekijöitä vuonna 1973 oli hieman yli 3 000. Tuotantoa oli lähes 497 000 tonnia terästä ja 144 000 tonnia harkorautaa.[3]
Imatran terästehtaan lisäksi suomalaiseen Fiskarsin ja Wärtsilän silloin omistamaan Ovako Oy:hyn liitettiin vuonna 1979 joukko Länsi-Uusimaalla sijainneita rautateollisuuden tuotantolaitoksia eli Taalintehdas, Billnäs, Koverhar ja Åminnefors sekä Turun harkkorautatehtaan ollessa myös aiemmin jo Vuoksenniskan tuotantoyksikkönä. Turun yksikkö lopetettiin 35 toimintavuoden jälkeen vuonna 1978.[3]
Osana ruotsalaista Ovakoa
Suomalainen Ovako ja ruotsalainen SKF Steel fuusioituivat vuonna 1986 Ovako Steel -nimiseksi yhtiöksi.[4] Siitä irrotettiin seuraavana vuonna 1987 Länsi-Uusimaan yksiköt Imatran terästehtaan jäädessä ainoaksi suomalaiseksi terästuotantoyksiköksi.
Vuonna 1991 Imatran tehtaasta muodostui Imatra Steel Oy, kun ruotsalainen AB SKF ja suomalainen Wärtsilän seuraajayhtiö Metra Oy jakoivat silloisen Ovako-konsernin. Henkilöstöä terästehtaalla työskenteli noin 600. Metallitelaketjut kuuluivat Imatra Steel -yhtiöön Fiskarsin osan perintönä. Tämä liiketoiminta siirrettiin vuonna 1993 osaksi Loimaalla toimivaa OFA Oy:tä.[4]
Vuonna 2005 perustettiin uusi Oy Ovako Ab, jonka omistukseen Wärtsilä Oyj siirsi Imatra Steel Oy:n. Myöhemmin yhtiön nimi Ovako-konsernissa muutettiin muotoon Ovako Imatra Oy Ab[5]. Vuonna 2006 omistajayhtiöt myivät Ovakon osakekannan kahdelle hollantilaiselle sijoitusyhtiölle ja saksalaiselle teräsalalla toimivalle Pampus-yhtiölle (Pampus Industrie Beteiligungen GmbH & Co. KG.). Vuodesta 2010 omistaja on pääomasijoitusyhtiö Triton.[6] Triton ei kuitenkaan ostanut niitä Ovakon osia, jotka valmistavat valssilankaa ja jännepunoksia eli pitkiä erikoisterästuotteita.[7] Työntekijöitä Imatran tehtaalla oli vuonna 2010 noin 600.[8] Imatran tehtaan tuotanto vuonna 2016 oli 190 000 tonnia erikoisterästä.[9]
Osaksi japanilaista suurteräsyhtiötä
Omistusjärjestelyiden viimeinen vaihe tapahtui keväällä 2018, jolloin japanilainen suurteräsyritys Nippon Steel & Sumitomo Metal osti teräsyhtiö Ovakon. Tässä järjestelyssä Imatran tehdas on japanilaisyhtiön suomalainen tytäryhtiö.[10]
Lähteet
- ↑ a b Imatran rauta- ja terästehdas Virtuaalivuoksi. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Ovako - Perustettu yli 300 vuotta sitten ovako.com. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b c d Ovako Oy Ab porssitieto.fi. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b Imatra Steel Oy Ab History fundinguniverse.com. Viitattu 22.1.2019.
- ↑ Ovako Imatran esittely Ovakon sivulla. Viitattu 13.9.2015.
- ↑ History Ovako. Viitattu 19.2.2017.
- ↑ Valtaosa Ovakosta saa uuden isännän pääomasijoittajasta Uutisvuoksi. 2010. Viitattu 19.2.2017.
- ↑ Huhu: Imatran terästehdas myynnissä kauppalehti.fi. 9.7.2010. Viitattu 26.1.2019.
- ↑ Ovakon Imatran terästehdas selvisi "maailmanlopusta" – palkkaa uusia työntekijöitä ja vienti vetää Aasiaan yle.fi. 12.5.2017. Viitattu 26.1.2019.
- ↑ Aasialainen metallijätti osti teräsyhtiö Ovakon – Imatran tehtaan toimitusjohtaja: "Olen luottavainen, että työpaikat säilyvät" yle.fi. 15.3.2018. Viitattu 24.1.2019.