Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Aiheesta muualla |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
* [http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}} |
* [http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}} |
||
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pihkaa_haavoihin_ja_loput_lattialle_98365.html#media=98354 Pihkaa haavoihin ja loput lattialle] Ylen Elävä arkisto 28.08.2013. |
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pihkaa_haavoihin_ja_loput_lattialle_98365.html#media=98354 Pihkaa haavoihin ja loput lattialle] Ylen Elävä arkisto 28.08.2013. |
||
*[https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.01.2018] (pdf) |
|||
{{Tynkä/Kasvi}} |
{{Tynkä/Kasvi}} |
Versio 5. marraskuuta 2018 kello 00.14
Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.[1] Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. Männyn ja kuusen pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa meripihkaan, joka on fossiilista pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin purukumin lailla.
Pihka lääkinnässä
Kuusen pihkaa on käytetty ihotautien lääkinnässä. Kuusenpihkavoide on saanut Lääkelaitokselta myyntiluvan.[2]
Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin säärihaavoihin. Sitä on perinteisesti käytetty palovammoihin, paiseisiin ja ihottumiin. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.[3]
Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.[4] Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Resin United States Department of Agriculture
- ↑ Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen Yle 5.9.2008.
- ↑ a b Pihkasta tuli huippulääke Yle 7.3.2012
- ↑ Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto / Tapahtumat. 2013. Viitattu 26.5.2013.
Kirjallisuutta
- Metsälä, Harri: Pihka. Helsinki: Kustantajat Sarmala: Rakennusalan kustantajat, 2001. ISBN 951-664-074-5.
Aiheesta muualla
- Kåda (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) (ruotsiksi)
- Pihkaa haavoihin ja loput lattialle Ylen Elävä arkisto 28.08.2013.
- Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.01.2018 (pdf)