Hajupihka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pirunkeltaputki[1]
Pirunkeltaputki Köhler's Medizinal-Pflanzenissa.
Pirunkeltaputki Köhler's Medizinal-Pflanzenissa.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Keltaputket Ferula
Laji: assa-foetida
Kaksiosainen nimi
Ferula assa-foetida
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pirunkeltaputki Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Pirunkeltaputki Commonsissa

Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa kasvisruoissa. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.

Hajupihkajauhepurkkeja

Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi.[2] Koska sipuli ja valkosipuli ovat pahan hajunsa takia kielletty Intian brahmaaneilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua.[3] Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. Ruokasanastot Rahola
  3. Gernot Katzer's Spice Pages
  4. http://www.vartsi.net/2011/10/09/kamferitippoja/
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.