Ero sivun ”Vanadiinikarbidi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w
Rivi 14: Rivi 14:


==Ominaisuudet==
==Ominaisuudet==
Huoneenlämpötilassa vanadiinikarbidi on mustaa kiteistä ainetta. Sen [[alkeiskoppi]] on kuutiollinen. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee [[typpihappo|typpihapon]] ja [[vetyfluoridi]]n seokseen sekä kuumiin hapettaviin happoihin. Vanadiinikarbidi on hyvin kovaa, mutta haurasta. Monien muiden siirtymämetallikarbidien tavoin se on sähkönjohde. Vanadiinikarbidi on inerttiä, mutta alkaa hapettua kuumennettaessa yli 800&nbsp;°C:n lämpötilassa hapen läsnä ollessa.<ref name="karamaki" /><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 | Sivu =1147 | Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">W. M. Stoll: ''Carbides, Industrial Hard, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann">Helmut Tulhoff, Juliane A. Meese-Marktscheffel, Carina Oelgardt, Christian Kind, Markus Weinmann & Tino Säuberlich: ''Carbides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann2">Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller, Siegfried Sattelberger, Sven Köther-Becker & Thomas Beyer: ''Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref>
Huoneenlämpötilassa vanadiinikarbidi on mustaa kiteistä ainetta. Sen [[alkeiskoppi]] on kuutiollinen. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee [[typpihappo|typpihapon]] ja [[vetyfluoridi]]n seokseen sekä kuumiin hapettaviin happoihin. Vanadiinikarbidi on hyvin kovaa, mutta haurasta. Monien muiden siirtymämetallikarbidien tavoin se on sähkönjohde. Vanadiinikarbidi on [[inertti]]ä, mutta alkaa hapettua kuumennettaessa yli 800&nbsp;°C:n lämpötilassa hapen läsnä ollessa.<ref name="karamaki" /><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 | Sivu =1147 | Julkaisija =Walter de Gruyter | Tunniste =ISBN 978-3110114515 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">W. M. Stoll: ''Carbides, Industrial Hard, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann">Helmut Tulhoff, Juliane A. Meese-Marktscheffel, Carina Oelgardt, Christian Kind, Markus Weinmann & Tino Säuberlich: ''Carbides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref><ref name ="ullmann2">Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller, Siegfried Sattelberger, Sven Köther-Becker & Thomas Beyer: ''Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018</ref>


==Valmistus ja käyttö==
==Valmistus ja käyttö==

Versio 25. lokakuuta 2018 kello 21.48

Vanadiinikarbidi
Tunnisteet
CAS-numero 12070-10-9
PubChem CID 159387
Ominaisuudet
Molekyylikaava VC
Moolimassa 62,95
Ulkomuoto Musta kiteinen aine
Sulamispiste 2810 °C [1]
Tiheys 5,77 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Vanadiinikarbidi (VC) on vanadiinin ja hiilen muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa leikkuutyökalujen terissä.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa vanadiinikarbidi on mustaa kiteistä ainetta. Sen alkeiskoppi on kuutiollinen. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee typpihapon ja vetyfluoridin seokseen sekä kuumiin hapettaviin happoihin. Vanadiinikarbidi on hyvin kovaa, mutta haurasta. Monien muiden siirtymämetallikarbidien tavoin se on sähkönjohde. Vanadiinikarbidi on inerttiä, mutta alkaa hapettua kuumennettaessa yli 800 °C:n lämpötilassa hapen läsnä ollessa.[1][2][3][4][5]

Valmistus ja käyttö

Tyypillisin tapa valmistaa vanadiinikarbidia teollisesti on kuumentaa divanadiinipentoksidia hiilen kanssa 1100–1200 °C:n lämpötilaan. Yhdistettä voidaan myös valmistaa suoraan alkuaineistaan kuumentamalla alhaisessa paineessa.[1][3][4][5]

V2O5 + 7 C → 2 VC + 5 CO

Vanadiinikarbidia käytetään tyypillisesti seoksena muiden karbidien kanssa valmistettaessa leikkaavien työkalujen teriä. Sitä voidaan lisätä myös teräkseen parantamaan teräksen ominaisuuksia.[3][2][4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 540. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1147. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  3. ↑ a b c W. M. Stoll: Carbides, Industrial Hard, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 25.10.2018
  4. ↑ a b c Helmut Tulhoff, Juliane A. Meese-Marktscheffel, Carina Oelgardt, Christian Kind, Markus Weinmann & Tino Säuberlich: Carbides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018
  5. ↑ a b c Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller, Siegfried Sattelberger, Sven Köther-Becker & Thomas Beyer: Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 25.10.2018
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vanadiinikarbidi&oldid=17664540”