Ero sivun ”Indikatiivi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Itteoot) ja palautettiin versio 17584320, jonka on tehnyt Anr |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
| esimerkki = Hän syö. |
| esimerkki = Hän syö. |
||
}} |
}} |
||
''' |
'''Indikatiivi''' eli ''tositapa'' on [[Verbi|verbin]] [[tapaluokka]] eli modus. Se on perustapaluokka, moduksista sävyneutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otavan Kirjapaino Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2010 | Kieli = }}</ref>, esimerkiksi ''kävelen''. Suomen indikatiivi on tunnukseton. Indikatiivi on moduksista käytetyin. |
||
Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa. |
Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa. |
Versio 6. lokakuuta 2018 kello 14.41
Indikatiivi | |
---|---|
Ilmaisee | toteamusta tai tekemisen todellisuutta. |
Suomen kielessä | |
Persoonat |
yksikön 1. persoona (minä) yksikön 2. persoona (sinä) yksikön 3. persoona (hän) monikon 1. persoona (me) monikon 2. persoona (te) monikon 3. persoona (he) passiivi |
Aikamuodot |
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti |
Esimerkki | Hän syö. |
Tapaluokat suomen kielessä | |
Konditionaali Imperatiivi Potentiaali |
Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus. Se on perustapaluokka, moduksista sävyneutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena[1], esimerkiksi kävelen. Suomen indikatiivi on tunnukseton. Indikatiivi on moduksista käytetyin.
Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa.
Lähteet
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 249. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006.
Aiheesta muualla
- Suomen kielen verbien taivutuskaava Henri Heinosen tekemä verbien taivutuskaava