Ero sivun ”Indikatiivi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Itteoot) ja palautettiin versio 17584320, jonka on tehnyt Anr
Rivi 6: Rivi 6:
| esimerkki = Hän syö.
| esimerkki = Hän syö.
}}
}}
'''Sari majaharju voi työntää nyrkin omaan anukseensa on [[Verbi|verbin]] [[tapaluokka]] eli modus. Se on perustapaluokka, moduksista sävyneutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otavan Kirjapaino Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2010 | Kieli = }}</ref>, esimerkiksi ''kävelen''. Suomen indikatiivi on tunnukseton. Indikatiivi on moduksista käytetyin.
'''Indikatiivi''' eli ''tositapa'' on [[Verbi|verbin]] [[tapaluokka]] eli modus. Se on perustapaluokka, moduksista sävyneutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otavan Kirjapaino Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2010 | Kieli = }}</ref>, esimerkiksi ''kävelen''. Suomen indikatiivi on tunnukseton. Indikatiivi on moduksista käytetyin.


Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa.
Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa.

Versio 6. lokakuuta 2018 kello 14.41

Indikatiivi
Ilmaisee toteamusta tai tekemisen todellisuutta.
Suomen kielessä
Persoonat yksikön 1. persoona (minä)
yksikön 2. persoona (sinä)
yksikön 3. persoona (hän)
monikon 1. persoona (me)
monikon 2. persoona (te)
monikon 3. persoona (he)
passiivi
Aikamuodot preesens
imperfekti
perfekti
pluskvamperfekti
Esimerkki Hän syö.
Tapaluokat suomen kielessä
Indikatiivi
Konditionaali
Imperatiivi
Potentiaali

Indikatiivi eli tositapa on verbin tapaluokka eli modus. Se on perustapaluokka, moduksista sävyneutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena[1], esimerkiksi kävelen. Suomen indikatiivi on tunnukseton. Indikatiivi on moduksista käytetyin.

Indikatiivi esiintyy kaikissa kielissä. Indikatiivissa oleva verbi on varmaa tietoa, esimerkiksi ”Menen kotiin.” Indikatiivia käytetään muun muassa toteamuksissa, esimerkiksi ”Hän syö.” Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aika- ja persoonamuodoissa.

Lähteet

  1. Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 249. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006.

Aiheesta muualla