Ero sivun ”Syanobakteerit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähteeseen malline ja →Aiheesta muualla: linkkien päivitystä ja lisää linkkejä. |
Lisätty linkki https://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4kukinta |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
}} |
}} |
||
'''Sinibakteerit''' eli '''syanobakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä [[Esitumalliset|esitumallisia]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja. |
'''Sinibakteerit''' eli '''syanobakteerit''' (''Cyanobacteria'') ovat yhteyttäviä [[Esitumalliset|esitumallisia]]. Niitä kutsutaan myös '''sinileviksi''', vaikka ne eivät ole [[levä|leviä]]. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('[[Leväkukinta|sinileväkukinnat]]') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja. |
||
"Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu litteässä [[Yhteyttämiskalvosto|yhteyttämiskalvostossa]]. Muutamat lajit elävät [[alkueliöt|alkueliöiden]] kanssa [[Endosymbioosi|endosymbioosissa]], eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref> |
"Syano" nimessä viittaa [[Syaani|väriin]]: [[kreikan kieli|kreikan kielen]] κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen <!-- tästä ei sitten linkkiä [[yhteyttäminen]]-artikkeliin, koska sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu täysin eri tavalla --> tapahtuu litteässä [[Yhteyttämiskalvosto|yhteyttämiskalvostossa]]. Muutamat lajit elävät [[alkueliöt|alkueliöiden]] kanssa [[Endosymbioosi|endosymbioosissa]], eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.<ref>Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21</ref> |
||
Versio 4. lokakuuta 2018 kello 02.37
| Syanobakteerit | |
|---|---|
 Chroococcus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Eubacteria |
| Pääjakso: | Syanobakteerit Cyanobacteria |
| Katso myös | |
Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. Sinibakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.
"Syano" nimessä viittaa väriin: kreikan kielen κυανός (kyanós) = sininen. Sinibakteerit eivät ole sinisiä eläessään, vaan ne muuttuvat sinisiksi vasta kuoltuaan. Sinibakteerien yhteyttäminen tapahtuu litteässä yhteyttämiskalvostossa. Muutamat lajit elävät alkueliöiden kanssa endosymbioosissa, eli kumpaakin osapuolta hyödyttävässä yhteiselossa alkueliön sisällä.[1]
Soluseinältään sinibakteerit ovat gramnegatiivisia bakteereja, eli niiden soluseinässä on paljon rasva-aineita. Niillä ei ole siimoja, mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla keinolla.
Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä tuottajia, eivätkä hajottajia, kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmakehästä.[2]
Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.
Myrkyllisyys
Sinileväkukinnoista yli puolet on myrkyllisiä. Sinibakteereissa on kahdenlaisia myrkkyjä, maksamyrkkyjä ja hermomyrkkyjä.[3] Maksalle myrkylliset sinilevät ovat yleisempiä kuin hermostolle myrkylliset. Myrkkyihin kuolee satunnaisesti lehmiä ja koiria, mutta Suomessa ei ihmisille ole aiheutunut vakavia myrkytyksiä. Sinibakteereja sisältävässä vedessä uimisesta voi tulla ihottumaa, päänsärkyä ja kuumetta. Järvivedestä otetussa puhdistetussa juomavedessä ei sinibakteerimyrkkyjä ole merkittäviä määriä.
Lähteet
- ↑ Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21
- ↑ Typen kierto - Taso 2 Solunetti. 2006. Viitattu 2.10.2018.
- ↑ Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 39-40. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/arsenic_to_zoonoses
Aiheesta muualla
- Haku: Sinilevät SYKE. Viitattu 2.10.2018.
- Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille SYKE. 19.7.2018. Viitattu 2.10.2018.
- Sinilevä HUS. Viitattu 2.10.2018.
- Joutsen, Shishido & Keiko, Tânia: Cyanobacterial bioactive compounds: biosynthesis, evolution, structure and bioactivity Helsingin yliopisto. 22.5.2015. Viitattu 2.10.2018.
- Teikari, Jonna: Toxic and bloom-forming Baltic Sea cyanobacteria under changing environmental conditions Helsingin yliopisto. 24.4.2018. Viitattu 2.10.2018.
- Syanobakteerit selviytyvät maapallon alkuaikoja muistuttavissa oloissa (väitös) Turun yliopiston tiedote. 1.2.2013. Viitattu 2.10.2018.
- UniProt, Taxonomy: Cyanobacteria (englanniksi)
- MeSH: Cyanobacteria (englanniksi)
- Pihlajamäki, Hanna: Uimari, näin erotat sinilevän siitepölystä – Tunnistamisessa voi käyttää apuna keppiä tai juomalasia Aamulehti. 23.7.2018. Viitattu 2.10.2018.
- Sinilevät, Cyanobacteria Luontoportti. Viitattu 2.10.2018.
|