Ero sivun ”Euroopan parlamentin jäsen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kirjasta uusiksi
Rivi 1: Rivi 1:
'''Euroopan parlamentin jäsen''' (myös nimityksiä '''europarlamentaarikko''', '''eurokansanedustaja''', '''euroedustaja''', '''MEP''' ''(Member of the European Parliament)''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 19.5.2013}}</ref> ja '''meppi'''<ref name=kotus /> käytetään) on [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] vaaleilla valittu kansanedustaja. Edustajia on yhteensä 754. Euroopan parlamentin jäsen on henkilö, joka on valittu [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamenttiin]] edustamaan [[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] jäsenvaltioiden noin 500 miljoonaa kansalaista.
'''Euroopan parlamentin jäsen''' (tai '''europarlamentaarikko''', '''eurokansanedustaja''', '''euroedustaja''', '''MEP''' ''(Member of the European Parliament)''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 19.5.2013}}</ref>, '''meppi'''<ref name=kotus />) on [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] vaaleilla valittu kansanedustaja. Edustajia on nykyisin 751.


==Valinta==
Euroopan parlamentin jäsenet on vuodesta [[1976]] alkaen valittu suorilla [[Europarlamenttivaalit|europarlamenttivaaleilla]]. Vuodesta [[2004]] alkaen vaalit on järjestetty samanaikaisesti kaikissa jäsenmaissa. Kukin valtio päättää itse edustajiensa valintatavasta. Vaikka edustajat parlamenttiin valitaankin kansallisten [[puolue]]iden listoilta, kuuluvat he parlamentissa [[europuolue]]iden alaisiin europarlamenttiryhmiin.
Europarlamentaarikot valitaan Euroopan parlamenttiin [[Europarlamenttivaalit|eurovaaleissa]], jotka järjestetään [[Euroopan unioni]]n kaikissa jäsenmaissa viiden vuoden välein. Jäsenvaltioiden vaaliviranomaiset tiedottavat vaalien jälkeen [[Euroopan parlamentin puhemies|Euroopan parlamentin puhemiehelle]] valittujen meppien nimet. Uusi edustaja saa jäsenmaassaan valtakirjan tehtävän hoitamista varten. Kun Euroopan parlamentti on tarkastanut edustajan valtakirjan, hän alkaa nauttia oikeudellista suojaa. Valitun mepin on annettava vakuutus siitä, että hänellä ei ole tehtäviä, joita hän ei voi hoitaa yhtä aikaa mepin tehtävän kanssa. Hänen on myös tehtävä ilmoitus taloudellisista ja muista sidonnaisuuksistaan.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 123.</ref>


==Vaatimukset ja säännöt==
Parlamentin kotipaikka on [[Strasbourg]]issa [[Ranska]]ssa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Täysistunnoissa parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja tekee päätöksiä (antaa päätöslauselmia). Lisäksi [[Bryssel]]issä pidetään parin päivän mini-istuntoja. Valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat pääasiassa [[Bryssel]]issä. Sihteeristöstä osa toimii [[Luxemburg]]issa. <ref>http://www.europarl.fi/view/fi/Parlamentti.html</ref>
Ennen pääsyään edustajaksi henkilö joutuu luopumaan sellaisista tehtävistä, jotka eivät sovi yhteen parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. Näitä ovat erityisesti jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys sekä [[Euroopan komissio]]n tai [[Euroopan unionin tuomioistuin|tuomioistuimen]] jäsenen tehtävät. Euroopan unionin toimielinten jäsenet tai virkamiehet eivät voi samanaikaisesti toimia meppeinä.<ref name=helin-125/>


Euroopan parlamentin jäsenille laadittiin vuonna 2012 menettelytapasäännöt, jotka säätävät yksityiskohtaisesti parlamentin jäsenten taloudellisista sidonnaisuuksista, eturistiriidoista ja niiden ilmoittamisvelvollisuudesta. Menettelytapasääntöjen lisäksi mepin toimintaa ohjaa keskeisesti parlamentin työjärjestys. Siinä täsmennetään kaikkia mepin asemaa, oikeuksia ja toimintaa koskevia määräyksiä ja säädetään niiden toteuttamista koskevista menettelyistä.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 126–128.</ref>
==Palkka ja korvaukset==
Euroopan parlamentin jäsenet saivat vuoteen 2009 asti samaa palkkaa kuin parlamentin jäsenet siinä valtiossa, josta heidät on valittu. Järjestelmä muuttui 14.7.2009, kun kesäkuun vaaleissa valittu uusi parlamentti aloitti toimintansa. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaus yhdenmukaistettiin ja palkan alkoi maksaa Euroopan parlamentti edustajan jäsenmaan sijaan.


Mepiltä odotetaan kunnioittavaa ja arvokasta käytöstä parlamenttityössä ja täysistunnossa. Euroopan parlamentin keskustelu on kuitenkin suhteellisen vapaata ja kuohuvaa esimerkiksi pohjoismaiseen verrattuna, ja mepeillä on esimerkiksi oikeus protestoida melko vapaasti istuntosalissakin. Jos puhemies katsoo mepin käytöksen sopimattomaksi, hän voi poistaa edustajan istunnosta. Vakavissa tapauksissa voi seurata jälkiseuraamuksia kuten huomautus, tai päivärahan menetys tai sulkeminen pois parlamenttityöstä määräajaksi.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 128–130.</ref>
Vuonna 2014 palkan suuruus on ennen veroja noin 8&nbsp;000 euroa. Siitä peritään yhteisövero ja tapaturmavakuutus, joiden jälkeen palkan suuruus on noin 6&nbsp;250 euroa.<ref name=palkka>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/0081ddfaa4/Parlamentin-j%C3%A4senet.html | Nimeke = Parlamentin jäsenet: Palkat ja korvaukset | Julkaisija = Euroopan parlamentti | Viitattu = 2.7.2014}}</ref> Lisäksi voidaan periä kansallinen vero jos jäsenvaltio haluaa verotusoikeuttaan käyttää.


==Oikeudet==
Euroedustajille maksetaan myös yleinen kulukorvaus, joka vuonna 2014 on 4&nbsp;299 euroa kuukaudessa. Lisäksi korvataan Brysselin ja Strasbourgin matkoista toteutuneet kulut ja maksetaan vuosittainen matkakulukorvaus muista matkoista aiheutuneista kuluista. Vuonna 2014 vuosittaisen matkakulukorvauksen määrä on enintään 4&nbsp;243 euroa.<ref name=palkka/>
Euroopan parlamentin jäsenet ovat itsenäisiä ja riippumattomia. He eivät saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita, eivätkä he voi sitoutua sopimuksella luopumaan edustajantoimesta kesken kauden jonkun toisen hyväksi. Jäsenen perusoikeuksia ovat aloiteoikeus, oikeus tutustua parlamentin asiakirjoihin sekä oikeus käyttää unionin virallisia kieliä.<ref name=helin-125>Helin & Nurminen 2017, s. 125.</ref>

Euroopan parlamentin jäsenellä on parlamentaarinen immuniteetti mutta ei diplomaattistatusta. Häntä ei esimerkiksi saa alistaa tutkittavaksi, eikä häntä saa pidättää tai haastaa oikeuteen parlamenttityössä ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestysten vuoksi. Koskemattomuus ei kuitenkaan anna absoluuttista suojaa rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia vastaan.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 125–126.</ref>

==Työskentely==
Europarlamentin jäsenet työskentelevät sekä omissa vaalipiireissään että [[Strasbourg]]issa ja [[Bryssel]]issä, joissa pidetään täysistuntoja sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia.<ref>[http://www.europarl.europa.eu/members/expert/groupAndCountry.do?language=FI Parlamentin jäsenet] Europarlamentti</ref> Edustajat liittyvät [[europuolue]]iden alaisiin europarlamenttiryhmiin.

==Palkka ja korvaukset==
Euroopan parlamentin jäsenen kuukausipalkka talvella 2017 on 8&nbsp;484,05 euroa, [[yhteisövero]]n vähennyksen jälkeen 6 611,47 euroa. Mepeille kertyy eläkettä, ja heillä on sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus. Mepeille korvataan kotimaan ja työpaikan väliset matkakulut. He saavat ylläpitokorvausta eli päivärahaa virallisiin kokouksiin osallistumisesta 307 euroa päivältä sekä verotonta yleistä kulukorvausta, joka talvella 2017 oli 4&nbsp;342 euroa kuukaudessa. Mepin avustajien palkat maksaa joko parlamentti suoraan tai tilitoimisto. Meppi saa myös tiedottamiseen varattua tukea. Kauden päättyessä mepillä on oikeus siirtymäkorvaukseen.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 131–133.</ref>

==Työn keskeyttäminen==
Edustaja voi jättää europarlamentin useista syistä. Hän voi kuolla tai tulla kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä. Hän voi tulla valituksi tehtävään, joka ei sovi yhteen mepin tehtävän kanssa, kuten jäsenyys oman maansa hallituksessa. Mepillä on myös oikeus erota vapaaehtoisesti tehtävästään, eikä sallittuja tai kiellettyjä syitä eroamiselle ole määrätty. Poistuneen mepin tilalle tulee uusi meppi kyseisen jäsenmaan kansallisen vaalilain mukaisesti. Joissain maissa, kuten Suomessa, uudeksi mepiksi nimetään samalta listalta seuraavaksi eniten ääniä saanut varajäsen. Joissain jäsenvaltioissa järjestetään täytevaali.<ref>Helin & Nurminen 2017, s. 124.</ref>


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 16: Rivi 29:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite |Tekijä=Helin, Satu & Nurminen, Pekka |Nimeke=Euroopan parlamentti|Vuosi=2017 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Teos |Isbn=978-951-851-708-8}}
{{viitteet}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.europarl.europa.eu/members/expert/groupAndCountry.do?language=FI Luettelo Euroopan parlamentin jäsenistä]
* [http://www.europarl.europa.eu/members/expert/groupAndCountry.do?language=FI Luettelo Euroopan parlamentin jäsenistä]

{{Tynkä/Politiikka}}


[[Luokka:Euroopan parlamentti]]
[[Luokka:Euroopan parlamentti]]

Versio 16. kesäkuuta 2018 kello 16.12

Euroopan parlamentin jäsen (tai europarlamentaarikko, eurokansanedustaja, euroedustaja, MEP (Member of the European Parliament)[1], meppi[1]) on Euroopan parlamentin vaaleilla valittu kansanedustaja. Edustajia on nykyisin 751.

Valinta

Europarlamentaarikot valitaan Euroopan parlamenttiin eurovaaleissa, jotka järjestetään Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa viiden vuoden välein. Jäsenvaltioiden vaaliviranomaiset tiedottavat vaalien jälkeen Euroopan parlamentin puhemiehelle valittujen meppien nimet. Uusi edustaja saa jäsenmaassaan valtakirjan tehtävän hoitamista varten. Kun Euroopan parlamentti on tarkastanut edustajan valtakirjan, hän alkaa nauttia oikeudellista suojaa. Valitun mepin on annettava vakuutus siitä, että hänellä ei ole tehtäviä, joita hän ei voi hoitaa yhtä aikaa mepin tehtävän kanssa. Hänen on myös tehtävä ilmoitus taloudellisista ja muista sidonnaisuuksistaan.[2]

Vaatimukset ja säännöt

Ennen pääsyään edustajaksi henkilö joutuu luopumaan sellaisista tehtävistä, jotka eivät sovi yhteen parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. Näitä ovat erityisesti jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys sekä Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenen tehtävät. Euroopan unionin toimielinten jäsenet tai virkamiehet eivät voi samanaikaisesti toimia meppeinä.[3]

Euroopan parlamentin jäsenille laadittiin vuonna 2012 menettelytapasäännöt, jotka säätävät yksityiskohtaisesti parlamentin jäsenten taloudellisista sidonnaisuuksista, eturistiriidoista ja niiden ilmoittamisvelvollisuudesta. Menettelytapasääntöjen lisäksi mepin toimintaa ohjaa keskeisesti parlamentin työjärjestys. Siinä täsmennetään kaikkia mepin asemaa, oikeuksia ja toimintaa koskevia määräyksiä ja säädetään niiden toteuttamista koskevista menettelyistä.[4]

Mepiltä odotetaan kunnioittavaa ja arvokasta käytöstä parlamenttityössä ja täysistunnossa. Euroopan parlamentin keskustelu on kuitenkin suhteellisen vapaata ja kuohuvaa esimerkiksi pohjoismaiseen verrattuna, ja mepeillä on esimerkiksi oikeus protestoida melko vapaasti istuntosalissakin. Jos puhemies katsoo mepin käytöksen sopimattomaksi, hän voi poistaa edustajan istunnosta. Vakavissa tapauksissa voi seurata jälkiseuraamuksia kuten huomautus, tai päivärahan menetys tai sulkeminen pois parlamenttityöstä määräajaksi.[5]

Oikeudet

Euroopan parlamentin jäsenet ovat itsenäisiä ja riippumattomia. He eivät saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita, eivätkä he voi sitoutua sopimuksella luopumaan edustajantoimesta kesken kauden jonkun toisen hyväksi. Jäsenen perusoikeuksia ovat aloiteoikeus, oikeus tutustua parlamentin asiakirjoihin sekä oikeus käyttää unionin virallisia kieliä.[3]

Euroopan parlamentin jäsenellä on parlamentaarinen immuniteetti mutta ei diplomaattistatusta. Häntä ei esimerkiksi saa alistaa tutkittavaksi, eikä häntä saa pidättää tai haastaa oikeuteen parlamenttityössä ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestysten vuoksi. Koskemattomuus ei kuitenkaan anna absoluuttista suojaa rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia vastaan.[6]

Työskentely

Europarlamentin jäsenet työskentelevät sekä omissa vaalipiireissään että Strasbourgissa ja Brysselissä, joissa pidetään täysistuntoja sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia.[7] Edustajat liittyvät europuolueiden alaisiin europarlamenttiryhmiin.

Palkka ja korvaukset

Euroopan parlamentin jäsenen kuukausipalkka talvella 2017 on 8 484,05 euroa, yhteisöveron vähennyksen jälkeen 6 611,47 euroa. Mepeille kertyy eläkettä, ja heillä on sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus. Mepeille korvataan kotimaan ja työpaikan väliset matkakulut. He saavat ylläpitokorvausta eli päivärahaa virallisiin kokouksiin osallistumisesta 307 euroa päivältä sekä verotonta yleistä kulukorvausta, joka talvella 2017 oli 4 342 euroa kuukaudessa. Mepin avustajien palkat maksaa joko parlamentti suoraan tai tilitoimisto. Meppi saa myös tiedottamiseen varattua tukea. Kauden päättyessä mepillä on oikeus siirtymäkorvaukseen.[8]

Työn keskeyttäminen

Edustaja voi jättää europarlamentin useista syistä. Hän voi kuolla tai tulla kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä. Hän voi tulla valituksi tehtävään, joka ei sovi yhteen mepin tehtävän kanssa, kuten jäsenyys oman maansa hallituksessa. Mepillä on myös oikeus erota vapaaehtoisesti tehtävästään, eikä sallittuja tai kiellettyjä syitä eroamiselle ole määrätty. Poistuneen mepin tilalle tulee uusi meppi kyseisen jäsenmaan kansallisen vaalilain mukaisesti. Joissain maissa, kuten Suomessa, uudeksi mepiksi nimetään samalta listalta seuraavaksi eniten ääniä saanut varajäsen. Joissain jäsenvaltioissa järjestetään täytevaali.[9]

Katso myös

Lähteet

  • Helin, Satu & Nurminen, Pekka: Euroopan parlamentti. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2017. ISBN 978-951-851-708-8.

Viitteet

  1. a b Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2013.
  2. Helin & Nurminen 2017, s. 123.
  3. a b Helin & Nurminen 2017, s. 125.
  4. Helin & Nurminen 2017, s. 126–128.
  5. Helin & Nurminen 2017, s. 128–130.
  6. Helin & Nurminen 2017, s. 125–126.
  7. Parlamentin jäsenet Europarlamentti
  8. Helin & Nurminen 2017, s. 131–133.
  9. Helin & Nurminen 2017, s. 124.

Aiheesta muualla