Ero sivun ”Isabelle Delorme” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Isabelle Delorme''' (4. marraskuuta 1900 Montreal – 20. helmikuuta 1991 Montreal) oli kanadalainen pianisti ja säveltäjä. Hänen opett... |
kh, joukot on vähän outoja, mutta olkoot |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Isabelle Delorme''' ([[4. marraskuuta]] [[1900]] [[Montreal]] – [[20. helmikuuta]] [[1991]] Montreal) oli |
'''Isabelle Delorme''' ([[4. marraskuuta]] [[1900]] [[Montreal]], [[Kanada]] – [[20. helmikuuta]] [[1991]] Montreal, Kanada) oli kanadalainen [[piano|pianisti]] ja [[säveltäjä]]. Hänen opettajinaan olivat aluksi Sisar Madeleine-Marie, [[Arthur Letondal]], [[Albert Chamberland]] ja [[Agostino Salvetti]]. Hän sai opettajanpaperit noin vuonna 1918. Vuosina 1929–1939 hän opiskeli säveltämistä [[Claude Champagne]]n johdolla.<ref name=CanadianEncyclopedia>[https://www.thecanadianencyclopedia.ca/en/article/isabelle-delorme-emc/ The Canadian Encyclopedia: Isabelle Delorme]</ref> |
||
1950-luvulla Delormea opetti [[Nadia Boulanger]]. Hän toimi itse opettajana eri |
1950-luvulla Delormea opetti [[Nadia Boulanger]]. Hän toimi itse opettajana eri oppilaitoksissa, ja hänen oppilaidensa joukossa olivat [[Andrée Desautels]], [[Jacques Hétu]], [[Roger Matton]], [[François Morel]] ja [[André Prévost]]. Hänen teostensa joukossa on lukuisia sävellyksiä jousiorkesterille.<ref name="CanadianEncyclopedia"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 16. kesäkuuta 2018 kello 14.04
Isabelle Delorme (4. marraskuuta 1900 Montreal, Kanada – 20. helmikuuta 1991 Montreal, Kanada) oli kanadalainen pianisti ja säveltäjä. Hänen opettajinaan olivat aluksi Sisar Madeleine-Marie, Arthur Letondal, Albert Chamberland ja Agostino Salvetti. Hän sai opettajanpaperit noin vuonna 1918. Vuosina 1929–1939 hän opiskeli säveltämistä Claude Champagnen johdolla.[1]
1950-luvulla Delormea opetti Nadia Boulanger. Hän toimi itse opettajana eri oppilaitoksissa, ja hänen oppilaidensa joukossa olivat Andrée Desautels, Jacques Hétu, Roger Matton, François Morel ja André Prévost. Hänen teostensa joukossa on lukuisia sävellyksiä jousiorkesterille.[1]