Ero sivun ”Yhdysvaltain presidentinvaalit 1960” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Esivaalit: kh |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
* [[Kalifornia]]n kuvernööri [[Pat Brown]] |
* [[Kalifornia]]n kuvernööri [[Pat Brown]] |
||
* [[Ohio]]n kuvernööri [[Michael DiSalle]] |
* [[Ohio]]n kuvernööri [[Michael DiSalle]] |
||
* [[Oregon]] |
* [[Oregon]]in senaattori [[Wayne L. Morse]] |
||
* [[Florida]]n senaattori [[George A. Smathers]] |
* [[Florida]]n senaattori [[George A. Smathers]] |
||
* [[Missouri]]n senaattori [[Stuart Symington]] |
* [[Missouri]]n senaattori [[Stuart Symington]] |
Versio 16. toukokuuta 2018 kello 19.13
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaalin tulokset osavaltioittain | ||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vuoden 1960 presidentinvaalit oli ennakkoon suunniteltu varapresidentti Richard Nixonin juhlaksi, mutta toisin kävi. Pois jäävän presidentti Dwight D. Eisenhowerin jälkeen kansa tahtoi uutta ja nuorta maan johtoon. Äänestys oli äärimmäisen tiukka, ja lopulta demokraatti John F. Kennedy voitti varapresidentti Nixonin n. 100 000 äänellä nousten maan nuorimpana virkaan sekä ensimmäisenä katolilaisena.
Esivaalit
Republikaanien esivaalit
Varapresidentti Richard Nixon valittiin automaattisesti puolueen ehdokkaaksi, mutta joutui kuitenkin kohtaamaan vastarintaa varapresidentin valinnassa. Hänen oma ehdokkaansa varapresidenttiehdokkaaksi, Henry Cabot Lodge, Jr. ei käynyt, vaan puolueväki tahtoi ehdokkaaksi Barry Goldwaterin. Tämä kuitenkin kieltäytyi ja asettui Nixonin näkemyksen taakse.
Demokraattien esivaaliehdokkaat:
- Massachusettsin senaattori John F. Kennedy
- Texasin senaattori Lyndon Johnson
- Minnesotan senaattori Hubert Humphrey
- Kalifornian kuvernööri Pat Brown
- Ohion kuvernööri Michael DiSalle
- Oregonin senaattori Wayne L. Morse
- Floridan senaattori George A. Smathers
- Missourin senaattori Stuart Symington
Kennedyn ratkaiseva voitto Humphreystä protestanttien vahvalla alueella oli lopullinen niitti esivaalissa Kennedyn hyväksi. Lopussa Kennedyn vaalikoneisto painotti ehdokkaan nuoruutta ja sankaruutta, jota tuki isä Joseph P. Kennedy ja se osoittautui vastustamattomaksi. Kennedy valitsi Johnsonin varapresidenttiehdokkaaksi tasapainottaakseen tilannetta ja varmistaakseen läntisten osavaltioiden äänet.
Vaalit
Kukaan ei uskonut Kennedyn mahdollisuuksiin Nixonia vastaan, mutta toisin kävi. Ensimmäistä kertaa vaaleissa mukana olleet televisioväittelyt koituivat Nixonin kohtaloksi. Charmikas ja nuorekas Kennedy onnistui lumoamaan kansan väittelyissä. Vaalien päätteeksi Nixon väitti Kennedyn käyttänen mafiaa saadakseen itselleen vilpillisen voiton vaaleissa. Hän ei kuitenkaan koskaan vienyt asiaa eteenpäin vaan hyväksyi tappionsa. Nixon pääsi lopulta presidentiksi kahdeksan vuotta myöhemmin.
Tulokset
- John Kennedy (demokraatti) Massachusetts 34 220 984 ääntä (49,8 %) 303 valitsijamiestä
- Richard Nixon (republikaani) Kalifornia 34 108 157 ääntä (49,6 %) 219 valitsijamiestä
- Harry Byrd (segregaatti demokraatti (sitoutumaton) Virginia 15 valitsijamiestä