Ero sivun ”Anders Sunesen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Parantelua. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Suenesin onnistui saamaan käyttöön kirkkoa merkittävästi hyödyttäneet [[kymmenykset]], vaikka se oli kohdannut vastustusta Skoonen väestöltä jo Absalonin aikana.<ref>The revolt of the Scanian population against Absalon is described in Gesta Danorum, [[Saxo Grammaticus]]' history of Denmark, chapter 15 and 16; in the Lund Cathedral obituary from the 13th century; and in the Zealand chronicle from approximately 1300. </ref> Kouluttaakseen pappeja omiin ajatuksiinsa, erityisesti valtion ja kirkon yhdistämistä koskien, hän kirjoitti didaktisen runon, [[Hexaëmon|Hexaëmonin]], joka koostuu 8,040 latinalaisessa [[Heksametri|heksametrissä]] olevasta säkeestä. |
Suenesin onnistui saamaan käyttöön kirkkoa merkittävästi hyödyttäneet [[kymmenykset]], vaikka se oli kohdannut vastustusta Skoonen väestöltä jo Absalonin aikana.<ref>The revolt of the Scanian population against Absalon is described in Gesta Danorum, [[Saxo Grammaticus]]' history of Denmark, chapter 15 and 16; in the Lund Cathedral obituary from the 13th century; and in the Zealand chronicle from approximately 1300. </ref> Kouluttaakseen pappeja omiin ajatuksiinsa, erityisesti valtion ja kirkon yhdistämistä koskien, hän kirjoitti didaktisen runon, [[Hexaëmon|Hexaëmonin]], joka koostuu 8,040 latinalaisessa [[Heksametri|heksametrissä]] olevasta säkeestä. |
||
Sunese oli Absalonin veljenpoika ja uskonnollisen poliittisen eliitin jäsen. Hän oli matkustanut paljon ja opiskellut [[Teologia|teologiaa]] ja filosofiaa [[Pariisi|Pariisissa]], sekä oikeutta [[Bologna|Bolognassa]]<nowiki/> ja [[Oxford|Oxfordissa]]<nowiki/>. Hän omaksui Euroopassa vallinneet ideat [[Ristiretket|Kristittyjen Ristiretkistä]]. Vuonna [[1202]] hän johti veljensä kanssa ristiretkeä Suomeen ja pyrki myös vaikuttamaan Paaviin, jotta tämä aloittaisi ristiretket myös [[Baltian maat|Baltian kansoja]] vastaan.<ref name=":4" /> Lopulta hän sai luvan perustaa piispan istuimen [[Tallinna|Tallinnaan]] ja vuonna 1219 hän seurasi [[Valdemar II Sejr|Valdemar II]] hänen sodassaan [[Viro|virolaisia]] vastaan, joka oli osa [[Pohjoiset ristiretket|Pohjoisia ristiretkiä]]. Tanskan laajentumista oikeuttavan myytin mukaan, tanskan lippu, [[Tanskan lippu|Dannebrog,]] ilmestyi taivaalle ja putosi Valdemar II käsiin kun Sunesen nosti kätensä ja rukoili Tanskan voittoa virolaisia vastaan käydyn [[ |
Sunese oli Absalonin veljenpoika ja uskonnollisen poliittisen eliitin jäsen. Hän oli matkustanut paljon ja opiskellut [[Teologia|teologiaa]] ja filosofiaa [[Pariisi|Pariisissa]], sekä oikeutta [[Bologna|Bolognassa]]<nowiki/> ja [[Oxford|Oxfordissa]]<nowiki/>. Hän omaksui Euroopassa vallinneet ideat [[Ristiretket|Kristittyjen Ristiretkistä]]. Vuonna [[1202]] hän johti veljensä kanssa ristiretkeä Suomeen ja pyrki myös vaikuttamaan Paaviin, jotta tämä aloittaisi ristiretket myös [[Baltian maat|Baltian kansoja]] vastaan.<ref name=":4" /> Lopulta hän sai luvan perustaa piispan istuimen [[Tallinna|Tallinnaan]] ja vuonna 1219 hän seurasi [[Valdemar II Sejr|Valdemar II]] hänen sodassaan [[Viro|virolaisia]] vastaan, joka oli osa [[Pohjoiset ristiretket|Pohjoisia ristiretkiä]]. Tanskan laajentumista oikeuttavan myytin mukaan, tanskan lippu, [[Tanskan lippu|Dannebrog,]] ilmestyi taivaalle ja putosi Valdemar II käsiin kun Sunesen nosti kätensä ja rukoili Tanskan voittoa virolaisia vastaan käydyn [[Lyndanisen taistelu|Lyndanisen taistelun]] aikana 15. kesäkuuta 1219. |
||
Hän asui viimeiset vuotensa koillis-Skoonessa, jossa hän kuoli vuonna 1228 Ivö Järvellä sijaitsevalla Ivön Saarella. On arveltu, että hänen kuolemansa on katsottu johtuvan [[lepra|leprasta]]<nowiki/>.<ref name="oresund">Øresundstid. </ref> Anders Sunesen on haudattu [[Sarkofagi|sarkofagiin]] [[Lundin tuomiokirkko|Lundin Katedraaliin]]. |
Hän asui viimeiset vuotensa koillis-Skoonessa, jossa hän kuoli vuonna 1228 Ivö Järvellä sijaitsevalla Ivön Saarella. On arveltu, että hänen kuolemansa on katsottu johtuvan [[lepra|leprasta]]<nowiki/>.<ref name="oresund">Øresundstid. </ref> Anders Sunesen on haudattu [[Sarkofagi|sarkofagiin]] [[Lundin tuomiokirkko|Lundin Katedraaliin]]. |
||
Versio 30. huhtikuuta 2018 kello 21.55
Anders Sunesen (myös Andreas, Suneson, Sunesøn, latinaksi: Andreas Sunonis, 1167 – 1228) oli tanskalainen Lundin arkkipiisa. Hän oli toimessaan Absalonin kuolemasta 21.maaliskuuta 1201 lähtien vuoteen 1228 asti. Hän on kirjoittanut latinalaisen käännöksen Skoonen laista ja oli koko elämänsä mukana kristillisen maailmankatsomuksen integroimisessa lainsäädäntöön. Hän johti veljensä kanssa tanskalaisten Suomeen tekemää ristiretkeä vuonna 1202.[1]
Suenesin onnistui saamaan käyttöön kirkkoa merkittävästi hyödyttäneet kymmenykset, vaikka se oli kohdannut vastustusta Skoonen väestöltä jo Absalonin aikana.[2] Kouluttaakseen pappeja omiin ajatuksiinsa, erityisesti valtion ja kirkon yhdistämistä koskien, hän kirjoitti didaktisen runon, Hexaëmonin, joka koostuu 8,040 latinalaisessa heksametrissä olevasta säkeestä.
Sunese oli Absalonin veljenpoika ja uskonnollisen poliittisen eliitin jäsen. Hän oli matkustanut paljon ja opiskellut teologiaa ja filosofiaa Pariisissa, sekä oikeutta Bolognassa ja Oxfordissa. Hän omaksui Euroopassa vallinneet ideat Kristittyjen Ristiretkistä. Vuonna 1202 hän johti veljensä kanssa ristiretkeä Suomeen ja pyrki myös vaikuttamaan Paaviin, jotta tämä aloittaisi ristiretket myös Baltian kansoja vastaan.[1] Lopulta hän sai luvan perustaa piispan istuimen Tallinnaan ja vuonna 1219 hän seurasi Valdemar II hänen sodassaan virolaisia vastaan, joka oli osa Pohjoisia ristiretkiä. Tanskan laajentumista oikeuttavan myytin mukaan, tanskan lippu, Dannebrog, ilmestyi taivaalle ja putosi Valdemar II käsiin kun Sunesen nosti kätensä ja rukoili Tanskan voittoa virolaisia vastaan käydyn Lyndanisen taistelun aikana 15. kesäkuuta 1219.
Hän asui viimeiset vuotensa koillis-Skoonessa, jossa hän kuoli vuonna 1228 Ivö Järvellä sijaitsevalla Ivön Saarella. On arveltu, että hänen kuolemansa on katsottu johtuvan leprasta.[3] Anders Sunesen on haudattu sarkofagiin Lundin Katedraaliin.
Lähteet
- ↑ a b Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 380. Gaudeamus, 2015.
- ↑ The revolt of the Scanian population against Absalon is described in Gesta Danorum, Saxo Grammaticus' history of Denmark, chapter 15 and 16; in the Lund Cathedral obituary from the 13th century; and in the Zealand chronicle from approximately 1300.
- ↑ Øresundstid.