Ero sivun ”Ekbergin kahvila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Leipomo pantiin remonttiin.
Lisätty kuva
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Cafe Ekberg - Bulevardi 9 - Kamppi - Helsinki - m.jpg|thumb|Suosittu Ekbergin kahvila on toiminut nykyisellä paikallaan Bulevardi 9:ssä vuodesta 1915.]]
[[Tiedosto:Cafe Ekberg - Bulevardi 9 - Kamppi - Helsinki - m.jpg|thumb|Suosittu Ekbergin kahvila on toiminut nykyisellä paikallaan Bulevardi 9:ssä vuodesta 1915.]]
[[Tiedosto:Ekbergin kahvila ja leipomon myymälä- Bulevardi 9 - Kamppi - Helsinki - m.jpg|thumb|Ekbergin kahvilan vieressä on myös Ekbergin leipomomyymälä.]]
[[Tiedosto:Ekbergin kahvila ja leipomon myymälä- Bulevardi 9 - Kamppi - Helsinki - m.jpg|thumb|Ekbergin kahvilan vieressä on myös Ekbergin leipomomyymälä.]]
[[Tiedosto:Ekbergin kahvila, Aleksanterinkatu 52. - N716 (hkm.HKMS000005-000000fb).jpg|pienoiskuva|Ekbergin kahvilan sisätila vuonna 1912. Kuva [[Signe Brander]].]]
'''Ekbergin kahvila''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardilla]] sijaitseva [[kahvila]]. Helsingin kuuluisimpiin kahvipaikkoihin lukeutuvan Ekbergin kahvilan perusti [[Fredrik Ekberg|Fredrik Edvard Ekberg]] 1852 Helsingissä käytyään opissa Pietarissa ja suoritettuaan mestarikokeensa. Kahvila aloitti toimintansa 3. helmikuuta. Aluksi se sijaitsi Rauhan- ja Mariankatujen kulmassa, myöhemmin [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadulla]]. Nykyiselle paikalleen se muutti vuonna 1915, kun perhe rakennutti talon.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.cafeekberg.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=11&Itemid=7&lang=fi | Nimeke = Ekberg, historia | Julkaisija = Ekberg | Viitattu = 24.2.2011}}</ref><ref name="KitaG">Kita Gronow, Kahvilavanhus pitää kiinni perinteistä, Helsingin Sanomat 2.2.2012 sivu A 14</ref> Kahvilassa on 90 asiakaspaikkaa.
'''Ekbergin kahvila''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardilla]] sijaitseva [[kahvila]]. Helsingin kuuluisimpiin kahvipaikkoihin lukeutuvan Ekbergin kahvilan perusti [[Fredrik Ekberg|Fredrik Edvard Ekberg]] 1852 Helsingissä käytyään opissa Pietarissa ja suoritettuaan mestarikokeensa. Kahvila aloitti toimintansa 3. helmikuuta. Aluksi se sijaitsi Rauhan- ja Mariankatujen kulmassa, myöhemmin [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadulla]]. Nykyiselle paikalleen se muutti vuonna 1915, kun perhe rakennutti talon.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.cafeekberg.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=11&Itemid=7&lang=fi | Nimeke = Ekberg, historia | Julkaisija = Ekberg | Viitattu = 24.2.2011}}</ref><ref name="KitaG">Kita Gronow, Kahvilavanhus pitää kiinni perinteistä, Helsingin Sanomat 2.2.2012 sivu A 14</ref> Kahvilassa on 90 asiakaspaikkaa.



Versio 22. huhtikuuta 2018 kello 12.48

Suosittu Ekbergin kahvila on toiminut nykyisellä paikallaan Bulevardi 9:ssä vuodesta 1915.
Ekbergin kahvilan vieressä on myös Ekbergin leipomomyymälä.
Ekbergin kahvilan sisätila vuonna 1912. Kuva Signe Brander.

Ekbergin kahvila on Helsingin Bulevardilla sijaitseva kahvila. Helsingin kuuluisimpiin kahvipaikkoihin lukeutuvan Ekbergin kahvilan perusti Fredrik Edvard Ekberg 1852 Helsingissä käytyään opissa Pietarissa ja suoritettuaan mestarikokeensa. Kahvila aloitti toimintansa 3. helmikuuta. Aluksi se sijaitsi Rauhan- ja Mariankatujen kulmassa, myöhemmin Aleksanterinkadulla. Nykyiselle paikalleen se muutti vuonna 1915, kun perhe rakennutti talon.[1][2] Kahvilassa on 90 asiakaspaikkaa.

Nykyinen omistaja on Otto Ekberg, joka on Fredrik Ekbergin jälkeläinen neljännessä polvessa, ja myös viides polvi työskentelee yrityksessä. [2]

Kahvilan sisustus uusittiin vuonna 1951[3] ja remontoitiin vuonna 2016[4] Hägerström Husellin toimesta[4].

Leipomon puolen 1900-luvun alusta periytynyt sisustus säilyi pitkään alkuperäisessä muodossaan, kunnes leipomo-myymälä remontoitiin 2017–2018 vuodenvaihteessa[5]. Remontissa mm. massiiviset tammiovet vaihdettiin liukuoviksi ja vanhat puiset tiskit vaihdettiin muovisiksi[6]. Muutosta kutsuttiin "kulttuuriperinnön tärvelemiseksi" ja "kulttuurihistorialliseksi katastrofiksi"[3]. Remontin suunnittelivat Bang Interiors Helsinki ja Hägerström Husell, joka tuli mukaan myöhäisessä vaiheessa ja vetäytyi projektista kesken kaiken[4].

Lähteet

Aiheesta muualla