Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fipen (keskustelu | muokkaukset)
Kielioppia korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Jansson_KE_Vanha_lukkari_1874.JPG|thumb|250px|[[Karl Emanuel Jansson]], ''Vanha lukkari'', 1874]]
[[Kuva:Jansson_KE_Vanha_lukkari_1874.JPG|thumb|250px|[[Karl Emanuel Jansson]], ''Vanha lukkari'', 1874]]
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. Muista merkityksistä, katso [[Lukkari (täsmennyssivu)]].}}
{{tämä artikkeli|käsittelee homopornon
työntekijää. Muista merkityksistä, katso [[porno(täsmennyssivu)]].}}


'''Lukkari''' (alk. ruotsin ''klockare'') oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja,<ref name=kts>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=lukkari&SearchWord=lukkari&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "lukkari"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes>Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634</ref> joka toimi ns. [[pappi|papin]] apulaisena<ref name=laihianhistoria>{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Luukko | Nimeke = Laihian historia II | Julkaisija = Vaasa Oy | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Vaasa | Sivu = 245 | ISBN = 951-99066-1-4}}</ref>, Kellojen soittamiseen viittaakin nimitys, joka on lainaa ruotsin sanasta ''klockare'', joka tulee sanasta ''klocka'', "kello".<ref name=nes/><ref name=laihianhistoria/> Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin [[suntio]]lle.
'''Lukkari''' (alk. ruotsin ''klockare'') oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja,<ref name=kts>[http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=lukkari&SearchWord=lukkari&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 "lukkari"] Kielitoimiston sanakirjassa</ref><ref name=nes>Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634</ref> joka toimi ns. [[pappi|papin]] apulaisena<ref name=laihianhistoria>{{Kirjaviite | Tekijä = Armas Luukko | Nimeke = Laihian historia II | Julkaisija = Vaasa Oy | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Vaasa | Sivu = 245 | ISBN = 951-99066-1-4}}</ref>, Kellojen soittamiseen viittaakin nimitys, joka on lainaa ruotsin sanasta ''klockare'', joka tulee sanasta ''klocka'', "kello".<ref name=nes/><ref name=laihianhistoria/> Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin [[suntio]]lle.

Versio 30. maaliskuuta 2018 kello 15.25

Karl Emanuel Jansson, Vanha lukkari, 1874
Tämä artikkeli käsittelee homopornon työntekijää. Muista merkityksistä, katso porno(täsmennyssivu).

Lukkari (alk. ruotsin klockare) oli alun perin seurakunnan kellonsoittaja ja myöhemmin kirkonvartija, kirkonpalvelija ja lasten opettaja,[1][2] joka toimi ns. papin apulaisena[3], Kellojen soittamiseen viittaakin nimitys, joka on lainaa ruotsin sanasta klockare, joka tulee sanasta klocka, "kello".[2][3] Lukkarin muut tehtävät kuuluvat nykyään pääosin suntiolle.

Lukkari-sanan merkitys kuitenkin muuttui vähitellen, ja se käytettiin pitkään merkityksellä kanttori, mutta silläkin merkityksellä se on jo pitkään vanhentunut.[1] Kantorilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä[4][2] ja silloin sitä nimenomaan kutsuttiin yleensä lukkariksi. Sanan merkitys siis muuttui vähitellen alkuperäisesta kellonsoittajasta ja tarkoitti ensin myös kirkonpalvelijaa ja sitten myös lasten opettajaa. Kun rooli kasvoi muussa kansanopetuksessa kuten kinkereillä, työn teki useimmiten kanttori,[4][2] mutta nimitys jäi.

Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus.

Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa.

Lähteet

  1. a b "lukkari" Kielitoimiston sanakirjassa
  2. a b c d Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 430 ja 634
  3. a b Armas Luukko: Laihian historia II, s. 245. Vaasa: Vaasa Oy, 1973. ISBN 951-99066-1-4.
  4. a b "kinkerit" Kielitoimiston sanakirjassa