Ero sivun ”Hadrianus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
järjestellään; tietolaatikossa on hyvä olla sama nimi kuin artikkelilla
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee Rooman keisaria. Hadrianus on myös useiden [[Luettelo paaveista|paavien]] nimi.}}
{{Tämä artikkeli| käsittelee Rooman keisaria. Hadrianus on myös useiden [[Luettelo paaveista|paavien]] nimi.}}
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = Imperator Caesar Divi Traiani filius Traianus Hadrianus Augustus
| nimi = Hadrianus
| kuva = [[Tiedosto:Bust Hadrian Musei Capitolini MC817.jpg|200px]]
| kuva = [[Tiedosto:Bust Hadrian Musei Capitolini MC817.jpg|200px]]
| arvo = [[Rooman keisari]]
| arvo = [[Rooman keisari]]
Rivi 13: Rivi 13:
| arvonimet =
| arvonimet =
}}
}}
'''Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus''' (synt. ''Publius Aelius Hadrianus'', yleisesti '''Hadrianus''') ([[24. tammikuuta]] [[76]] – [[10. heinäkuuta]] [[138]]) oli [[Rooman valtakunta|Rooman]] [[Rooman keisari|keisari]], joka hallitsi vuosina [[117]]–[[138]].
[[Tiedosto:TevereCastello-PonteSantAngelo.JPG|thumb|240px|Hadrianuksen mausoleumi [[Castel Sant'Angelo]] ja Pons Aelius (Hadrianuksen rakennuttama silta, nykyään [[Ponte Sant'Angelo|Ponte S. Angelo]])]]


==Elämäkerta==
'''Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus''' (synt. ''Publius Aelius Hadrianus'', yleisesti '''Hadrianus''') ([[24. tammikuuta]] [[76]] – [[10. heinäkuuta]] [[138]]) oli [[Rooman valtakunta|Rooman]] [[Rooman keisari|keisari]], joka hallitsi [[10. elokuuta]] [[117]] [[10. heinäkuuta]] [[138]].
Hadrianus syntyi [[Hispania]]ssa roomalaisen virkamiehen [[Publius Aelius Hadrianus Afer]]in poikana. Isä kuoli Hadrianuksen ollessa noin kymmenvuotias, ja poika päätyi isänsä serkun [[Trajanus|Trajanuksen]] kasvatettavaksi.


Hadrianus nousi keisariksi vuonna 117.
Hadrianus syntyi [[Hispania]]ssa roomalaisen virkamiehen [[Publius Aelius Hadrianus Afer]]in poikana. Isä kuoli Hadrianuksen ollessa noin kymmenvuotias, ja hän päätyi isänsä serkun [[Trajanus|Trajanuksen]] kasvatettavaksi.


Hadrianus vakautti valtakuntaa tekemällä alueluovutuksia itäosissa. Hänen rakennusohjelmansa oli erittäin laaja. Hän vahvisti puolustusta muun muassa rakennuttamalla Britanniaan niin sanotun [[Hadrianuksen valli]]n. Roomaan rakennettiin lukuisia rakennuksia (muun muassa [[Pantheon]]). Hän järjesti näytäntöjä. Hän uudisti byrokratiaa ja antoi velkoja anteeksi. Huonompi päätös oli yritys kieltää juutalaisilta [[ympärileikkaus]] ja vaatia heitä palvomaan keisaria jumalana. Tästä seurasi [[Toinen juutalaissota|Simon bar Kokhban kapina]], joka päättyi verisesti - Dio Cassiuksen mukaan noin 500 000 juutalaista surmattiin ja 40 000 myytiin orjiksi. Seurauksena oli Jerusalemin täydellinen hävittäminen ja Juppiterin temppelin rakentaminen Jerusalemin temppelin tilalle. Jerusalem sai uuden nimen ''[[Aelia Capitolina]]'' keisarin toisen nimen mukaan.
Hadrianus vakautti valtakuntaa tekemällä alueluovutuksia itäosissa. Hänen rakennusohjelmansa oli erittäin laaja. Hän vahvisti puolustusta muun muassa rakennuttamalla Britanniaan niin sanotun [[Hadrianuksen valli]]n. Roomaan rakennettiin lukuisia rakennuksia (muun muassa [[Pantheon]]). Hän järjesti näytäntöjä. Hän uudisti byrokratiaa ja antoi velkoja anteeksi. Huonompi päätös oli yritys kieltää juutalaisilta [[ympärileikkaus]] ja vaatia heitä palvomaan keisaria jumalana. Tästä seurasi [[Toinen juutalaissota|Simon bar Kokhban kapina]], joka päättyi verisesti - Dio Cassiuksen mukaan noin 500 000 juutalaista surmattiin ja 40 000 myytiin orjiksi. Seurauksena oli Jerusalemin täydellinen hävittäminen ja Juppiterin temppelin rakentaminen Jerusalemin temppelin tilalle. Jerusalem sai uuden nimen ''[[Aelia Capitolina]]'' keisarin toisen nimen mukaan.


Hadrianus matkusteli paljon ympäri valtakuntaa. Hänen matkansa kestivät vuosikausia. Runoilija Florus kirjoitti (kolmas säe on hukkunut):
Hadrianus matkusteli paljon ympäri valtakuntaa. Hänen matkansa kestivät vuosikausia.

Kristittyihin Hadrianus suhtautui edeltäjänsä [[Trajanus|Trajanuksen]] tavoin; kristinuskon tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta kristittyjä ei vainottu aktiivisesti. Jerusalemin hävityksen yhteydessä Pyhän Haudan kirkon tilalle pystytettiin Venuksen temppeli.

Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa [[Antinoos]]in (lat. Antinous) kanssa [[Niili]]llä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli surun murtama. Varmistaakseen Antinooksen muiston pysyvyyden Hardianus julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (''Antinoopolis''), lyötätti kolikkoja hänen kasvokuvallaan, nimesi tähtikuvion sekä pystytti hänelle patsaita pitkin valtakuntaa.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 9/2014, s.14-21</ref>

[[Tiedosto:TevereCastello-PonteSantAngelo.JPG|thumb|Hadrianuksen mausoleumi [[Castel Sant'Angelo]] ja Pons Aelius (Hadrianuksen rakennuttama silta, nykyään [[Ponte Sant'Angelo|Ponte S. Angelo]])]]
Hadrianus kuoli vanhana miehenä kivuliaasti ja hitaasti. Ennen kuolemaansa Hadrianus oli adoptoinut [[Lucius Aelius|Lucius Aeliuksen]] ja tehnyt tästä seuraajansa. Aelius kuitenkin kuoli ennen Hadrianusta. Tämän jälkeen Hadrianus adoptoi [[Antoninus Pius|Antoninus Piuksen]] sillä ehdolla, että tämä vuorostaan adoptoisi [[Marcus Aurelius|Marcus Aureliuksen]] ja [[Lucius Verus|Lucius Veruksen]], joka oli Lucius Aeliuksen poika, sekä tekisi heistä seuraajansa. Hadrianuksen kuoleman jälkeen vihamielinen senaatti kirosi keisarin muiston ([[damnatio memoriae]]) ja päätti poistaa historiasta jäljet Hadrianuksesta. Antoninus Pius sai senaatin pyörtämään päätöksensä.

==Runous==
Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan:<ref name="runot">''Runojen suomennokset kirjasta: Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: ''Rooman keisarit'' (Karisto, 2000)''</ref>
:''Suloinen ailahteleva sieluni;''
:''ruumiini vieras ja ystävä;''
:''nyt olet tekemässä lähtöä;''
:''pois kalpeaan ja kolkkoon tyhjyyteen;''
:''etkä enää pelehdi kuin ennen.''

Runoilija [[Florus]] kirjoitti Hadrianuksen matkustelusta (kolmas säe on hukkunut):<ref name="runot" />
:''Keisari en tahdo olla;''
:''Keisari en tahdo olla;''
:''kiertää pitkin Britanniaa;''
:''kiertää pitkin Britanniaa;''
Rivi 31: Rivi 49:
:''roikuskella räkälöissä;''
:''roikuskella räkälöissä;''
:''syöpäläisten syötävänä.''
:''syöpäläisten syötävänä.''

Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa [[Antinoos]]in (lat. Antinous) kanssa [[Niili]]llä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli surun murtama. Varmistaakseen Antinooksen muiston pysyvyyden Hardianus julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (''Antinoopolis''), lyötätti kolikkoja hänen kasvokuvallaan, nimesi tähtikuvion sekä pystytti hänelle patsaita pitkin valtakuntaa.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 9/2014, s.14-21</ref>

Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan:
:''Suloinen ailahteleva sieluni;''
:''ruumiini vieras ja ystävä;''
:''nyt olet tekemässä lähtöä;''
:''pois kalpeaan ja kolkkoon tyhjyyteen;''
:''etkä enää pelehdi kuin ennen.''

Hadrianus kuoli vanhana miehenä kivuliaasti ja hitaasti. Ennen kuolemaansa Hadrianus oli adoptoinut [[Lucius Aelius|Lucius Aeliuksen]] ja tehnyt tästä seuraajansa. Aelius kuitenkin kuoli ennen Hadrianusta. Tämän jälkeen Hadrianus adoptoi [[Antoninus Pius|Antoninus Piuksen]] sillä ehdolla, että tämä vuorostaan adoptoisi [[Marcus Aurelius|Marcus Aureliuksen]] ja [[Lucius Verus|Lucius Veruksen]], joka oli Lucius Aeliuksen poika, sekä tekisi heistä seuraajansa. Hadrianuksen kuoleman jälkeen vihamielinen senaatti kirosi keisarin muiston ([[damnatio memoriae]]) ja päätti poistaa historiasta jäljet Hadrianuksesta. Antoninus Pius sai senaatin pyörtämään päätöksensä.

Kristittyihin Hadrianus suhtautui edeltäjänsä [[Trajanus|Trajanuksen]] tavoin; kristinuskon tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta kristittyjä ei vainottu aktiivisesti. Jerusalemin hävityksen yhteydessä Pyhän Haudan kirkon tilalle pystytettiin Venuksen temppeli.

:''Runojen suomennokset kirjasta: Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit (Karisto, 2000)''


== Katso myös ==
== Katso myös ==

* [[Hadrianuksen villa]]
* [[Hadrianuksen villa]]
* [[Hadrianuksen muuri]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 13. joulukuuta 2017 kello 20.12

Tämä artikkeli käsittelee Rooman keisaria. Hadrianus on myös useiden paavien nimi.
Hadrianus
[[Tiedosto:|250px|]]
Rooman keisari
Edeltäjä Trajanus
Seuraaja Antoninus Pius
Henkilötiedot
Syntynyt24. tammikuuta 76
Italica
Kuollut10. heinäkuuta 138 (62 vuotta)
Baiae

Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus (synt. Publius Aelius Hadrianus, yleisesti Hadrianus) (24. tammikuuta 7610. heinäkuuta 138) oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 117138.

Elämäkerta

Hadrianus syntyi Hispaniassa roomalaisen virkamiehen Publius Aelius Hadrianus Aferin poikana. Isä kuoli Hadrianuksen ollessa noin kymmenvuotias, ja poika päätyi isänsä serkun Trajanuksen kasvatettavaksi.

Hadrianus nousi keisariksi vuonna 117.

Hadrianus vakautti valtakuntaa tekemällä alueluovutuksia itäosissa. Hänen rakennusohjelmansa oli erittäin laaja. Hän vahvisti puolustusta muun muassa rakennuttamalla Britanniaan niin sanotun Hadrianuksen vallin. Roomaan rakennettiin lukuisia rakennuksia (muun muassa Pantheon). Hän järjesti näytäntöjä. Hän uudisti byrokratiaa ja antoi velkoja anteeksi. Huonompi päätös oli yritys kieltää juutalaisilta ympärileikkaus ja vaatia heitä palvomaan keisaria jumalana. Tästä seurasi Simon bar Kokhban kapina, joka päättyi verisesti - Dio Cassiuksen mukaan noin 500 000 juutalaista surmattiin ja 40 000 myytiin orjiksi. Seurauksena oli Jerusalemin täydellinen hävittäminen ja Juppiterin temppelin rakentaminen Jerusalemin temppelin tilalle. Jerusalem sai uuden nimen Aelia Capitolina keisarin toisen nimen mukaan.

Hadrianus matkusteli paljon ympäri valtakuntaa. Hänen matkansa kestivät vuosikausia.

Kristittyihin Hadrianus suhtautui edeltäjänsä Trajanuksen tavoin; kristinuskon tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta kristittyjä ei vainottu aktiivisesti. Jerusalemin hävityksen yhteydessä Pyhän Haudan kirkon tilalle pystytettiin Venuksen temppeli.

Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa Antinoosin (lat. Antinous) kanssa Niilillä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli surun murtama. Varmistaakseen Antinooksen muiston pysyvyyden Hardianus julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (Antinoopolis), lyötätti kolikkoja hänen kasvokuvallaan, nimesi tähtikuvion sekä pystytti hänelle patsaita pitkin valtakuntaa.[1]

Hadrianuksen mausoleumi Castel Sant'Angelo ja Pons Aelius (Hadrianuksen rakennuttama silta, nykyään Ponte S. Angelo)

Hadrianus kuoli vanhana miehenä kivuliaasti ja hitaasti. Ennen kuolemaansa Hadrianus oli adoptoinut Lucius Aeliuksen ja tehnyt tästä seuraajansa. Aelius kuitenkin kuoli ennen Hadrianusta. Tämän jälkeen Hadrianus adoptoi Antoninus Piuksen sillä ehdolla, että tämä vuorostaan adoptoisi Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen, joka oli Lucius Aeliuksen poika, sekä tekisi heistä seuraajansa. Hadrianuksen kuoleman jälkeen vihamielinen senaatti kirosi keisarin muiston (damnatio memoriae) ja päätti poistaa historiasta jäljet Hadrianuksesta. Antoninus Pius sai senaatin pyörtämään päätöksensä.

Runous

Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan:[2]

Suloinen ailahteleva sieluni;
ruumiini vieras ja ystävä;
nyt olet tekemässä lähtöä;
pois kalpeaan ja kolkkoon tyhjyyteen;
etkä enää pelehdi kuin ennen.

Runoilija Florus kirjoitti Hadrianuksen matkustelusta (kolmas säe on hukkunut):[2]

Keisari en tahdo olla;
kiertää pitkin Britanniaa;
(—);
sietää vilua Skyytian.

Hadrianus vastasi terävällä kynällä:

Enpä tahdo Florus olla;
kuljeskella kapakoissa;
roikuskella räkälöissä;
syöpäläisten syötävänä.

Katso myös

Lähteet

  • Henrikson, Alf: Antiikin tarinoita. (Antikens historier, 1959.). Suomentanut Maija Westerlund. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 2004. ISBN 951-0-18515-9.
  • Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka: Rooman keisarit. Hämeenlinna: Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3.

Viitteet

  1. Tieteen kuvalehti Historia 9/2014, s.14-21
  2. a b Runojen suomennokset kirjasta: Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit (Karisto, 2000)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hadrianus.
  • Herbert W. Benario: Hadrian An Online Encyclopedia of Roman Emperors.


Edeltäjä:
Trajanus
Rooman keisari
 
Seuraaja:
Antoninus Pius