Ero sivun ”Juoksujalkaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p vokaalisointu
lisäystä, muokkausta
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva = Steinläufer (Lithobius forficatus) 3.jpg
| kuva = Steinläufer (Lithobius forficatus) 3.jpg
| kuvateksti = [[Kivijuoksiainen]]
| kuvateksti = [[Kivijuoksiainen]]
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda
| alajakso = [[Tuhatjalkaiset]] ''Myriapoda''
| alajakso = [[Tuhatjalkaiset]] Myriapoda
| luokka = Juoksujalkaiset<br>'''''Chilopoda'''''
| luokka = Juoksujalkaiset<br>'''Chilopoda'''
| luokka_auktori =[[Pierre André Latreille|Latreille]], 1817<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://taxonomicon.taxonomy.nl/TaxonName.aspx?id=84026&tree=0.1|Nimeke=Chilopoda|Sivusto=Taxonomicon|Kieli={{en}}|Viitattu=29.6.2011}}</ref>
| luokka_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1817<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://taxonomicon.taxonomy.nl/TaxonName.aspx?id=84026&tree=0.1|Nimeke=Chilopoda|Sivusto=Taxonomicon|Kieli={{en}}|Viitattu=29.6.2011}}</ref>
| jako = Lahkot
| jako = Lahkot
| jaot =
| jaot =
* [[Siimajuoksijaiset]] Geophilomorpha
* [[Geophilomorpha]]
* [[Kivijuoksijaiset]] Lithobiomorpha
* [[Lithobiomorpha]]
* [[Jättijuoksijaiset]] Scolopendromorpha
* [[Scolopendrida]]
* [[Hämähäkkijuoksijaiset]] Scutigeromorpha
* [[Scutigerida]]
* [[Craterostigmomorpha]]
| wikispecies = Chilopoda
| wikispecies = Chilopoda
| commonscat = Chilopoda
| commonscat = Chilopoda
}}
}}


'''Juoksujalkaiset''' (Chilopoda) on [[Niveljalkaiset|niveljalkaisten]] luokka. Ne sekoitetaan usein [[kaksoisjalkaiset|kaksoisjalkaisiin]] (Diplopoda), jotka kuitenkin ovat kasvinsyöjiä. Yhdessä ne kuuluvat [[tuhatjalkaiset|tuhatjalkaisten]] (Myriapoda) alajaksoon. Juoksujalkaisiin kuuluu 24 heimoa, joista tunnetaan yhteensä yli 3&nbsp;100 lajia, mukaan lukien 6 [[fossiili]]sta lajia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Minelli, Alessandro | Otsikko= Class Chilopoda, Class Symphyla and Class Pauropoda. ''In'': Zhang, Z.-Q. (Ed.) Animal biodiversity: An outline of higher-level classification and survey of taxonomic richness| Julkaisu=Zootaxa | Vuosikerta=3148| Vuosi=2013 | Sivut=157–158 | www=http://www.mapress.com/zootaxa/2011/f/zt03148p158.pdf| Viitattu = 3.11.2017| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Zhang, Zhi-Qiang | Otsikko= Phylum Arthropoda. ''In'': Zhang, Z.-Q. (Ed.) Animal Biodiversity: An Outline of Higher-level Classification and Survey of Taxonomic Richness (Addenda 2013) | Julkaisu=Zootaxa | Vuosikerta=3703| Vuosi=2013 | Sivut=1–82 |Numero=1|Doi=10.11646/zootaxa.3703.1.6|Issn=1175-5334| www=http://www.mapress.com/zootaxa/2013/f/zt03703p026.pdf| Viitattu = 3.11.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Kokonaislajimääräksi on arvioitu noin 7&nbsp;000<ref>http://web.archive.org/web/20010306071837/http://www.mnhn.fr/assoc/myriapoda/KEYCLE.HTM</ref>.
'''Juoksujalkaisiin''' (''Chilopoda'') kuuluu 22 heimoa, joista tunnetaan yhteensä noin 3000 lajia. Kokonaislajimääräksi on arvioitu noin 7000<ref>http://www.mnhn.fr/assoc/myriapoda/KEYCLE.HTM</ref>. Juoksujalkaiset sekoitetaan usein [[kaksoisjalkaiset|kaksoisjalkaisiin]] (''Diplopoda''), jotka kuitenkin ovat kasvinsyöjiä. Yhdessä ne kuuluvat [[tuhatjalkaiset|tuhatjalkaisten]] (''Myriapoda'') alajaksoon.


== Tuntomerkkejä ==
== Tuntomerkkejä ==
Rivi 41: Rivi 42:
Juoksujalkaisista on monia kansanuskomuksia. Vanhan pohjoisamerikkalaisen sanonnan mukaan kun ihmisen hampaat näkyvät, juoksujalkainen laskee ne, minkä jälkeen hampaat putoavat yksitellen.
Juoksujalkaisista on monia kansanuskomuksia. Vanhan pohjoisamerikkalaisen sanonnan mukaan kun ihmisen hampaat näkyvät, juoksujalkainen laskee ne, minkä jälkeen hampaat putoavat yksitellen.


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=154400 ITIS: Chilopoda] {{en}}
* [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=154400 ITIS: Chilopoda] {{en}}
* [http://chilobase.bio.unipd.it/ Chilobase: a web resource for Chilopoda taxonomy.] {{en}}
* [http://chilobase.biologia.unipd.it/ Chilobase: a web resource for Chilopoda taxonomy.] {{en}}
* [http://tolweb.org/Chilopoda/2533 Tree of Life Web Project] {{en}}
* [http://tolweb.org/Chilopoda/2533 Tree of Life Web Project] {{en}}



Versio 3. marraskuuta 2017 kello 21.09

Juoksujalkaiset
Kivijuoksiainen
Kivijuoksiainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Tuhatjalkaiset Myriapoda
Luokka: Juoksujalkaiset
Chilopoda
Latreille, 1817[1]
Lahkot
Katso myös

  Juoksujalkaiset Wikispeciesissä
  Juoksujalkaiset Commonsissa

Juoksujalkaiset (Chilopoda) on niveljalkaisten luokka. Ne sekoitetaan usein kaksoisjalkaisiin (Diplopoda), jotka kuitenkin ovat kasvinsyöjiä. Yhdessä ne kuuluvat tuhatjalkaisten (Myriapoda) alajaksoon. Juoksujalkaisiin kuuluu 24 heimoa, joista tunnetaan yhteensä yli 3 100 lajia, mukaan lukien 6 fossiilista lajia.[2][3] Kokonaislajimääräksi on arvioitu noin 7 000[4].

Tuntomerkkejä

Juoksujalkaiset ovat litteitä, useista jaokkeista muodostuvia eläimiä, joiden vartalon kussakin jaokkeessa on yksi pari raajoja. Ryhmän erityisenä piirteenä ensimmäinen raajapari on muuntunut pään sivuille osoittaviksi, paksuiksi ja koukkumaisiksi leukaraajoiksi (forcipulae), joiden kärjessä olevaan kynteen tulee tiehyt myrkkyrauhasesta. Vaikka leukaraajat eivät sijaitse päässä, ne toimivat kiinteästi yhdessä eläimen suuosien kanssa. Leukaraajojen väliin eläimen vatsapuolelle jää leukaraajojen tyvilevy, jonka kärkiosan muoto on usein tärkeä lajinmääritystuntomerkki. Täysikasvuisen juoksujalkaisen raajaparien lukumäärä vaihtelee lajista riippuen 15:stä 181:een määrän ollessa aina pariton. Nuorilla yksilöillä raajoja voi olla vähemmän.[5][6]

Silmät muodostuvat erillisistä pistesilmistä, joita on lajista riippuen nollasta kuuteensataan kappaletta, tavallisesti joitakin kymmeniä. Pistesilmät voivat olla keskenään erikokoisia. Pään etuosassa on pitkät tuntosarvet ja suuosat muodostuvat yhdestä parista voimakkaita yläleukoja sekä kahdesta parista alaleukoja. Eläimen iho läpäisee hyvin kosteutta ja juoksujalkaiset ovat alttiita kuivumiselle. Ilmeisesti osa hapenotosta tapahtuu suoraan ihon läpi, vaikka lähes kaikissa jaokkeissa onkin hengitysputkien aukot. Verenkierto on avoin ja ruumiinnesteen pitää liikkeessä selkäpuolen pitkä, putkimainen sydän.[5]

Elintavat

Juoksujalkaiset ovat petoja. Ne saalistavat tavallisesti pieniä selkärangattomia, mutta suurimmat lajit jopa pieniä nisäkkäitä, liskoja, sammakkoeläimiä sekä muita selkärankaisia[6]. Lajit ovat aktiivisia pääasiassa yöllä tai hämärän aikaan, jolloin ilmankosteus on korkea. Juoksujalkaiset liikkuvat maastossa etsien saalista ja hyökkäävät sen kimppuun nopealla syöksyllä. Saatuaan saaliin kiinni, eläin upottaa terävät leukaraajansa siihen ja ruiskuttaa myrkkyä. Omia saalistajiaan vastaan juoksujalkaiset puolustautuvat pakenemalla hyvin nopeasti, mutta osalla lajeista on lisäksi esimerkiksi myrkkyrauhasia, limaa tuottavia rauhasia tai ne pelottavat uhkaajaansa tuottamalla ääntä.[5]

Juoksujalkaiset viihtyvät maaperässä, lahoavassa kasviaineksessa tai kuorten raoissa, joissa ilmankosteus pysyy korkeana. Osa lajeista on hyvin erikoistuneita elinympäristönsä suhteen.[5]

Lisääntyminen tapahtuu yleensä suvullisesti, mutta joukossa on myös neitseellisesti lisääntyviä lajeja. Parittelun yhteydessä koiras joko siirtää spermapaketin suoraan naaraan sukuaukkoon tai laskee sen maahan ja ohjaa naaraan poimimaan sen. Munien lukumäärä vaihtelee ja joillakin lajeilla naaras hoitaa munia. Toukat ovat aluksi raajattomia, mutta kaikkien raajojen aiheet ovat olemassa jo tuolloin. Kehitys täysikasvuiseksi kestää 2–4 kuukautta ja sukukypsäksi 4–12 kuukautta. Pohjoismaisilla lajeilla kokonaiselinaika lienee useimmiten 2–3 vuotta.[5]

Levinneisyys

Juoksujalkaisia tavataan napaseutuja ja Saharan sisäosia lukuun ottamatta kaikkialla maailmassa. Lajisto on runsain lämpimillä alueilla.

Suomessa tunnetaan 21 lajia, joista muutamat elävät ainoastaan kasvihuoneissa. Lajeista isojuoksiainen (Geophilus electricus) ja tammijuoksiainen (Brachygeophilus truncorum) on vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Lisäksi viherjuoksiaisen (Geophilus carpophagus) ainoa tunnettu esiintymispaikka on tuhoutunut ja laji on luokiteltu Suomesta hävinneeksi (RE).[7]

Uskomuksia

Juoksujalkaisista on monia kansanuskomuksia. Vanhan pohjoisamerikkalaisen sanonnan mukaan kun ihmisen hampaat näkyvät, juoksujalkainen laskee ne, minkä jälkeen hampaat putoavat yksitellen.

Lähteet

  1. Chilopoda Taxonomicon. Viitattu 29.6.2011. (englanniksi)
  2. Minelli, Alessandro: Class Chilopoda, Class Symphyla and Class Pauropoda. In: Zhang, Z.-Q. (Ed.) Animal biodiversity: An outline of higher-level classification and survey of taxonomic richness. Zootaxa, 2013, 3148. vsk, s. 157–158. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  3. Zhang, Zhi-Qiang: Phylum Arthropoda. In: Zhang, Z.-Q. (Ed.) Animal Biodiversity: An Outline of Higher-level Classification and Survey of Taxonomic Richness (Addenda 2013). Zootaxa, 2013, 3703. vsk, nro 1, s. 1–82. doi:10.11646/zootaxa.3703.1.6. ISSN 1175-5334. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
  4. http://web.archive.org/web/20010306071837/http://www.mnhn.fr/assoc/myriapoda/KEYCLE.HTM
  5. a b c d e Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Mångfotingar – Myriapoda ISBN: 978-91-88506-53-5 s. 97–169
  6. a b http://bugguide.net/node/view/20
  7. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Aiheesta muualla