Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref> |
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949<ref>{{Kansallisbiografia|id = 7371|nimi = Harmaja, Leo (1880 - 1949)|tekijä = Heinonen, Visa|vapaa=|ajankohta = 4.5.2001}}</ref>) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954<ref>{{Kansallisbiografia|id = 8346|nimi = Harmaja, Laura (1881 - 1954)|tekijä = Löyttyniemi, Leena|vapaa=|ajankohta = 12.1.2010}}</ref>).<ref name="ahola">Ahola. ''Kansallisbiografia-verkkojulkaisu''.</ref> Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]].<ref name="perhe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saimaharmaja.fi/perhe-ja-elamaa/| Nimeke = Perhe ja elämää| Julkaisija = Saima Harmaja-seura| Viitattu = 10.10.2017}}</ref> |
||
Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat |
Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti ''[[Pääskynen (lehti)|Pääskysessä]]''. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.<ref name="ahola"/> |
||
Saima kävi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskaudet.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä. |
Saima kävi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Suomalaista yhteiskoulua]].<ref name="perhe"/> Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskaudet.<ref name="ahola"/> Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä. |
Versio 24. lokakuuta 2017 kello 13.25
Saima Harmaja | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. toukokuuta 1913 Helsinki, Suomi |
Kuollut | 21. huhtikuuta 1937 (23 vuotta) |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kirjailija, runoilija |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1932–1937 |
Esikoisteos | Huhtikuu (1932) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Saima Rauha Maria Harmaja (8. toukokuuta 1913 Helsinki – 21. huhtikuuta 1937 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan.
Elämä ja ura
Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja kanslianeuvos Leo Harmaja (alk. Schadewitz, 1880–1949[2]) ja filosofian maisteri Laura Harmaja (o.s. Genetz, 1881–1954[3]).[4] Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija Tapani Harmaja ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori Arvid Genetz.[5]
Saima Harmajan ensimmäiset säilyneet kirjoitukset ovat vuodelta 1922. Hän avusti 1920-luvulla lastenlehti Pääskysessä. Hänen vanhempansa arvelivat liiallisen kirjoittelun aiheuttavan psyykkisiä ja fyysisiä vaivoja eivätkä tukeneet kirjoittamisharrastusta.[4]
Saima kävi Suomalaista yhteiskoulua.[5] Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskaudet.[4] Hän liittyi 15-vuotiaana Nuoren Voiman Liittoon, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.
Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen maailmantuska, myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan 1929. Hänellä todettiin keväällä 1931 keuhkotuberkuloosi, ja syksyllä hän joutui kuukausiksi Nummelan parantolaan. Kirjoittamiseen sairaudella ei ollut vaikutusta, ja Harmajan esikoisteos, runokokoelma Huhtikuu julkaistiin keväällä 1932.[4]
Harmaja osallistui keväällä 1932 luokkansa kanssa ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edeltävän syksyn hän olikin joutunut olemaan sairaalahoidossa. Vuosi 1932 oli muutenkin Harmajan elämän onnellista aikaa: hänen esikoisteoksensa julkaistiin, hänen terveytensä oli hyvä ja hän löysi ensimmäisen rakkautensa.[5] Harmaja kihlautui, ja haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista.
Harmaja aloitti syksyllä 1932 uusien kielten ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen koulunsa eteni hitaasti, ja syksyn 1933 hän opiskeli Tarton yliopistossa.[4]
Harmaja teki kesällä 1935 opiskelijamatkan Italiaan. Huonot järjestelyt aiheuttivat väsymystä ja stressiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että tuberkuloosi puhkesi syksyllä uudestaan. Hän joutui Helsingin keuhkotautiparantolaan.[4]
Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen 1936, Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 runokokoelman Hunnutettu. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937.[4] Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.
Harmajan teoksista ensimmäinen oli saantu hyvät arvostelut ja seuraavat kolme melko heikot. Hänen neljäs kokoelmansa Kaukainen maa julkaistiin 1937 postuumisti. Se oli taas arvostelumenestys, mutta hänen maineensa syntyi erityisesti teoksesta Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa (1938). Teoksen toimitti Saiman äiti Laura Harmaja.[4]
Tyyli ja teemat
Harmajaa on verrattu usein Edith Södergraniin, joka olikin hänen esikuvansa. Yhteistä molemmille olivat syvä kutsumus, eksoottiset kuvat, luonnontunne ja naisellinen erotiikka. Harmajan rakkausrunot julkaistiin vasta postuumisti, sillä niitä pidettiin hänen elinaikanaan liian henkilökohtaisina.[4]
Viljo Tarkiaisen Finsk litteraturhistorian mukaan Harmaja kuului Tulenkantajiin, joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa Mika Waltari ja Olavi Paavolainen. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan Tulenkantajat ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten Uuno Kailaalta, myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten Aleksis Kiveltä ja Dantelta.
Saima Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.
Tuotanto
Runokokoelmat
- Huhtikuu. Runoja, 1932 Runeberg-projektissa ja Doriassa
- Sateen jälkeen. Runoja, 1935 Runeberg-projektissa ja Doriassa
- Hunnutettu. Runoja, 1936 Runeberg-projektissa ja Doriassa
- Kaukainen maa. Runoja, 1937 Runeberg-projektissa ja Doriassa
Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat
- Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. Porvoo: WSOY, 1938. – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0.
- Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939 Runeberg-projektissa ja Doria
- Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
- Valikoima runoja, 1958
- Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari, 1977
- Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toimittanut Kirsti Toppari. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985 (3. painos 1998). ISBN 951-0-12881-3.
- Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
- Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
- Läheisyys, 1994
Saima Harmajasta kertovat teokset
- Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
- Istala, Päivi: Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin. 2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40156-9.
Lähteet
- Ahola, Suvi: Harmaja, Saima (1913–1937) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet
- ↑ Calamnius-sukuseura ry calamnius.fi. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ Heinonen, Visa: Harmaja, Leo (1880 - 1949) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Löyttyniemi, Leena: Harmaja, Laura (1881 - 1954) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 12.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d e f g h i Ahola. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
- ↑ a b c Perhe ja elämää Saima Harmaja-seura. Viitattu 10.10.2017.
Aiheesta muualla
- Saima Harmaja -seura.
- Saima Harmajan tuotanto digitoituna
- Saima Harmajan runoja, Runosto.net.
- Vapaasti ladattavia Saima Harmajan e-kirjoja Projekti Lönnrotilta .