Ero sivun ”E-jolla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kilpalaji: Sisältöä lisätty
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 55: Rivi 55:


E-Jollat valmistetaan nykyisin pääasiassa [[lasikuitu|lasikuidusta]], vaikka puusta valmistettujakin tehdään. Nykyiset E-Jollat ovat noin 3½ metriä pitkiä ja painavat noin 50 kiloa. [[Purjepinta-ala]] on useimmiten 7 neliömetriä, ja purjeet valmistetaan kudotusta kankaasta, jotta ne kestävät kovan rasituksen.
E-Jollat valmistetaan nykyisin pääasiassa [[lasikuitu|lasikuidusta]], vaikka puusta valmistettujakin tehdään. Nykyiset E-Jollat ovat noin 3½ metriä pitkiä ja painavat noin 50 kiloa. [[Purjepinta-ala]] on useimmiten 7 neliömetriä, ja purjeet valmistetaan kudotusta kankaasta, jotta ne kestävät kovan rasituksen.
1990-luvulta lähtien alumiinisten [[Masto (purjehdus)|masto]]jen rinnalla sallittiin hiilikuitumastot. Tuomas Mellin tunnetaan hiilikuitumastojen pioneerinä ja hän maksoi ensimmäisestä hiilikuitumastostaan peräti 20 000€. E-jollailu on siis pitkälti varusteurheilua.
1990-luvulta lähtien alumiinisten [[Masto (purjehdus)|masto]]jen rinnalla sallittiin hiilikuitumastot. Tuomas Mellin tunnetaan hiilikuitumastojen pioneerinä ja hän maksoi ensimmäisestä hiilikuitumastostaan peräti 20 000€. E-jollailu on siis pitkälti varusteurheilua, kertoo Joona Pasanen joka ei ole eläessään purjehtinut E-jollaa.


== Kilpalaji ==
== Kilpalaji ==

Versio 25. kesäkuuta 2017 kello 13.11

Tekniset tiedot
Runko
Pituus(LOA) 3.35 m
Paino 45 kg
Riki
Isopurje 7,5 m²
LYS-kevytvene ?,??
Valmistusmäärät: ~???
Suomen laivue: ~25
Kustannukset
Uuden hinta ~10000-15000€
Käytetyn hinta ~1000-7000€
Purjekerran hinta ~800€

E-Jollat , Europe Class, ovat tämän hetken suosituimpia kevytveneitä. E-Jollaa voi käyttää yksi tai kaksi ihmistä, ja ne ovat erittäin nopeita. E-jollassa on yksi purje, jota säädetään skuutti-köydellä. Skuutti-köysi löysää ja kiristää purjetta, mikä auttaa purjetta saamaan mahdollisimman hyvän ilmavirtauksen alleen. E-Jollan suunnitteli belgialainen Alois Roland vuonna 1960. E-jolla kehittettiin Moth-kehitysluokan kokemusten perusteella. E-jollalla ja Moth-luokan veneillä onkin yhtenäisiä mittoja. E-jollan toi Suomen markkinoille Risto Mellin ja huhujen mukaan sai "mukavat hillot" kaupoista.

Materiaalit ja tekniset tiedot

E-Jollat valmistetaan nykyisin pääasiassa lasikuidusta, vaikka puusta valmistettujakin tehdään. Nykyiset E-Jollat ovat noin 3½ metriä pitkiä ja painavat noin 50 kiloa. Purjepinta-ala on useimmiten 7 neliömetriä, ja purjeet valmistetaan kudotusta kankaasta, jotta ne kestävät kovan rasituksen. 1990-luvulta lähtien alumiinisten mastojen rinnalla sallittiin hiilikuitumastot. Tuomas Mellin tunnetaan hiilikuitumastojen pioneerinä ja hän maksoi ensimmäisestä hiilikuitumastostaan peräti 20 000€. E-jollailu on siis pitkälti varusteurheilua, kertoo Joona Pasanen joka ei ole eläessään purjehtinut E-jollaa.

Kilpalaji

Europe Class oli yksi olympialaisten purjehduslajeista. E-jollalla kilpailevan purjehtijan ihanteellisena painona pidetään noin 45-75 kg. Veneellä kilpaillaan jopa 25 m/s tuulessa. Lajissa kansainvälisellä tasolla menestyneistä suomalaispurjehtijoista tunnetuin on Sari Multala, joka sijoittui kesän 2004 olympialaisissa viidenneksi. Muita suomalaisia menestyneitä e-jollapurjehtijoita ovat Waltteri Moisio, Tuomas Mellin ja Ilari Muhonen. Muhonen on voittanut avoimen ranking sarjan kuuden vuoden aikana peräti kuusi kertaa.

Aiheesta muualla