Ero sivun ”Georg Simon Ohm” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Wikipedian ohjeen mukaisesti korjattu viivoja |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p lk |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
'''Georg Simon Ohm''' ([[16. maaliskuuta]] [[1789]] – [[6. heinäkuuta]] [[1854]]) oli saksalainen [[fyysikko]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=144–152 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hänet tunnetaan parhaiten nimeään kantavasta [[Ohmin laki|Ohmin laista]]. Ohm huomasi kokeissaan, että johtimeen syntyvä [[sähkövirta]] on suoraan verrannollinen johtimessa tapahtuvaan jännitehäviöön. Myös [[resistanssi]]n yksikkö [[ohmi]] (Ω) kantaa hänen nimeään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tammi.fi/files/files/Oppi/Matikka/Fysiikka/naytesivuja/6_22-23.pdf | Nimeke = 1.3. Ohmin laki | Selite =Näytesivuja | Julkaisija = Tammi}}</ref> |
'''Georg Simon Ohm''' ([[16. maaliskuuta]] [[1789]] – [[6. heinäkuuta]] [[1854]]) oli saksalainen [[fyysikko]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=144–152 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Hänet tunnetaan parhaiten nimeään kantavasta [[Ohmin laki|Ohmin laista]]. Ohm huomasi kokeissaan, että johtimeen syntyvä [[sähkövirta]] on suoraan verrannollinen johtimessa tapahtuvaan jännitehäviöön. Myös [[resistanssi]]n yksikkö [[ohmi]] (Ω) kantaa hänen nimeään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tammi.fi/files/files/Oppi/Matikka/Fysiikka/naytesivuja/6_22-23.pdf | Nimeke = 1.3. Ohmin laki | Selite =Näytesivuja | Julkaisija = Tammi}}</ref> |
||
Ohmista tuli matematiikan opettaja jesuiittojen koulussa [[Köln]]issä [[1817]] ja |
Ohmista tuli matematiikan opettaja jesuiittojen koulussa [[Köln]]issä [[1817]] ja polyteknisessä ammattikorkeakoulussa [[Nürnberg]]issä [[1833]]. Koulu on myöhemmin nimetty hänen mukaansa. Hän sai arvostusta vasta vanhemmalla iällä, Copley-mitalin vuonna 1841 ja Torinon tiedeakatemian ja Royal Societyn jäsenyydet pian sen jälkeen.<ref>[http://www.ohm-hochschule.de/english/home/profile-and-history/georg-simon-ohm/page.html Georg Simon Ohm] Ohm-hochschule</ref> |
||
Hän sai |
Hän sai [[professori]]n viran [[München]]issa vuonna [[1852]], vain muutaman vuoden ennen kuolemaansa. Ennen tätä hän toimi monissa opetustehtävissä. |
||
Ohm julkaisi Ohmin lakia käsittelevät tutkimuksensa aluksi tiedejulkaisuissa [[1826]], mutta julkaisi jo seuraavana vuonna niitä käsittelevän kirjan, ''Die galvanische Kette: mathematisch bearbeitet''. Hän tutki myös [[atomi|atomeja]], [[ääni|ääntä]], [[polarisaatio]]ta ym. |
Ohm julkaisi Ohmin lakia käsittelevät tutkimuksensa aluksi tiedejulkaisuissa [[1826]], mutta julkaisi jo seuraavana vuonna niitä käsittelevän kirjan, ''Die galvanische Kette: mathematisch bearbeitet''. Hän tutki myös [[atomi|atomeja]], [[ääni|ääntä]], [[polarisaatio]]ta ym. |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{ |
{{AAKKOSTUS:Ohm, Georg}} |
||
[[Luokka:Sähkön ja elektroniikan historia]] |
[[Luokka:Sähkön ja elektroniikan historia]] |
||
[[Luokka:Saksalaiset fyysikot]] |
[[Luokka:Saksalaiset fyysikot]] |
||
[[Luokka:Copley-mitalin saajat]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1789 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1789 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1854 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1854 kuolleet]] |
Versio 20. kesäkuuta 2017 kello 02.01
Georg Simon Ohm | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. maaliskuuta 1789 Erlangen, Saksa |
Kuollut | 6. heinäkuuta 1854 München, Saksa |
Kansalaisuus | Saksalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Erlangenin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Karl Christian von Langsdorf |
Instituutti | Münchenin yliopisto |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Tunnetut työt | Ohmin laki |
Palkinnot | Copley-mitali (1841) |
Georg Simon Ohm (16. maaliskuuta 1789 – 6. heinäkuuta 1854) oli saksalainen fyysikko.[1] Hänet tunnetaan parhaiten nimeään kantavasta Ohmin laista. Ohm huomasi kokeissaan, että johtimeen syntyvä sähkövirta on suoraan verrannollinen johtimessa tapahtuvaan jännitehäviöön. Myös resistanssin yksikkö ohmi (Ω) kantaa hänen nimeään.[2]
Ohmista tuli matematiikan opettaja jesuiittojen koulussa Kölnissä 1817 ja polyteknisessä ammattikorkeakoulussa Nürnbergissä 1833. Koulu on myöhemmin nimetty hänen mukaansa. Hän sai arvostusta vasta vanhemmalla iällä, Copley-mitalin vuonna 1841 ja Torinon tiedeakatemian ja Royal Societyn jäsenyydet pian sen jälkeen.[3]
Hän sai professorin viran Münchenissa vuonna 1852, vain muutaman vuoden ennen kuolemaansa. Ennen tätä hän toimi monissa opetustehtävissä.
Ohm julkaisi Ohmin lakia käsittelevät tutkimuksensa aluksi tiedejulkaisuissa 1826, mutta julkaisi jo seuraavana vuonna niitä käsittelevän kirjan, Die galvanische Kette: mathematisch bearbeitet. Hän tutki myös atomeja, ääntä, polarisaatiota ym.
Georg Ohmin julkaisuja
- Die galvanische Kette : mathematisch bearbeitet (The Galvanic Circuit Investigated Mathematically). Berlin: Riemann, 1827. - 245 S. : graph. Darst. (PDF, 4.7 MB)
Lähteet
- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 144–152. 3. painos. Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ 1.3. Ohmin laki (Näytesivuja) Tammi.
- ↑ Georg Simon Ohm Ohm-hochschule