Ero sivun ”Joseph Caillaux” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
edellinen muokkaaja on ilmeisesti vahingossa kumonnut pääosan tekemistään hyödyllisistä muutoksista; palautetaan ne ja tehdään pari lisää
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava|Artikkeli käsittelee enemmän vaimon tekemää murhaa kuin itse henkilöä, lähteet pitäisi korjata}}
{{korjattava|Artikkeli käsittelee enemmän vaimon tekemää murhaa kuin itse henkilöä, lähteet pitäisi korjata}}
[[Tiedosto:Joseph Caillaux.jpg|thumb|Joseph Caillaux]]
[[Tiedosto:Joseph Caillaux.jpg|thumb|Joseph Caillaux]]
'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo [[Kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] aikana. Hän oli [[radikaalipuolue]]en johtaja ja vuosina [[1911]]–[[1912]] pääministeri. Pääministeriaikanaan hän harjoitti sovinnollista politiikka Saksan suhteen. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana 1911]]{{lähde}}. Hän joutui kuitenkin painostuksen vuoksi eroamaan pääministerin tehtävästä. Hänen yleinen rauhanpyrkimyksiä korostava suhtautumisensa herätti niin paljon vastustusta, että hänet myöhemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuomittiin vankilaan, koska hänen katsottiin syyllistyneen "vahingon aiheuttamiseen valtion ulkoiselle turvallisuudelle".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.firstworldwar.com/bio/caillaux.htm | Nimeke = Who's Who in First World War| Ajankohta = 2001 |Viitattu =11.2.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo [[Kolmas tasavalta|kolmannen tasavallan]] aikana. Hän oli [[radikaalipuolue]]en johtaja ja vuosina [[1911]]–[[1912]] pääministeri. Pääministeriaikanaan hän harjoitti sovinnollista politiikka Saksan suhteen. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana]] 1911{{lähde}}. Hän joutui kuitenkin painostuksen vuoksi eroamaan pääministerin tehtävästä. Hänen yleinen rauhanpyrkimyksiä korostava suhtautumisensa herätti niin paljon vastustusta, että hänet tuomittiin myöhemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vankilaan, koska hänen katsottiin syyllistyneen "vahingon aiheuttamiseen valtion ulkoiselle turvallisuudelle".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.firstworldwar.com/bio/caillaux.htm | Nimeke = Who's Who in First World War| Ajankohta = 2001 |Viitattu =11.2.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Henriette Caillaux.jpg|thumb|left|250px|Ranskalaisen lehden [[Le Petit Journal]]in kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.]]
[[16. maaliskuuta]] [[1914]] [[Italia]]n [[Pariisi]]n [[suurlähettiläs]] järjesti Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle juhlat. Sinne oli kutsuttu puolisonsa Henrietten kanssa myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministerinä. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa [[Le Figaro]] -sanomalehden päätoimituksen ohi rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi lehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke= Vuosisatamme Kronikka | Sivu=167| Selite=Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan |Julkaisija= Gummerus| Vuosi= 1999| Tunniste=ISBN 951-20-2893-X<}}</ref>
{{lähde tarkemmin}} Keskustelun aikana rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux joka oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan [[1911]]–[[1912]] [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana]] jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a joka tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke= Vuosisatamme Kronikka | Sivu=167| Selite=Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan | Julkaisupaikka= | Julkaisija= Gummerus| Vuosi= 1999| Tunniste=ISBN 951-20-2893-X<}}</ref>


==Päätoimittajan ampuminen==
Radikaali [[oikeisto]]lehti [[Le Figaro]] rupesi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux päätti vaatia kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
[[Tiedosto:Henriette Caillaux.jpg|thumb|left|220px|Ranskalaisen lehden [[Le Petit Journal]]in kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.]]
[[Italia]]n [[Pariisi]]n-[[suurlähettiläs]] järjesti 16. maaliskuuta 1914 Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle juhlat. Sinne oli kutsuttu puolisonsa Henrietten kanssa myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministerinä. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa oikeistolaisen ''[[Le Figaro]]'' -sanomalehden päätoimituksen ohi, rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi päästä lehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref name=VK167>{{Kirjaviite | Nimeke= Vuosisatamme Kronikka | Sivu=167| Selite=Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan| Julkaisija= Gummerus| Vuosi= 1999| Tunniste=ISBN 951-20-2893-X<}}</ref>


Kesken keskustelun rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan 1911–1912 Marokon kriisin aikana, jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa, oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a, joka vastusti tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref name=VK167/>
== Lähteet ==
{{viitteet}}


''Le Figaro'' ryhtyi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux vaati kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
{{DEFAULTSORT:Caillaux. Joseph}}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}


{{AAKKOSTUS:Caillaux, Joseph}}
[[Luokka:Ranskan pääministerit]]
[[Luokka:Ranskan pääministerit]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1863 syntyneet]]

Versio 19. helmikuuta 2017 kello 15.11

Joseph Caillaux

Joseph Caillaux (30. maaliskuuta 186321./22. marraskuuta 1944) oli ranskalainen poliitikko ja merkittävä hahmo kolmannen tasavallan aikana. Hän oli radikaalipuolueen johtaja ja vuosina 19111912 pääministeri. Pääministeriaikanaan hän harjoitti sovinnollista politiikka Saksan suhteen. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä Marokon kriisin aikana 1911lähde?. Hän joutui kuitenkin painostuksen vuoksi eroamaan pääministerin tehtävästä. Hänen yleinen rauhanpyrkimyksiä korostava suhtautumisensa herätti niin paljon vastustusta, että hänet tuomittiin myöhemmin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vankilaan, koska hänen katsottiin syyllistyneen "vahingon aiheuttamiseen valtion ulkoiselle turvallisuudelle".[1]

Päätoimittajan ampuminen

Ranskalaisen lehden Le Petit Journalin kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.

Italian Pariisin-suurlähettiläs järjesti 16. maaliskuuta 1914 Ranskan presidentille Raymond Poincarélle juhlat. Sinne oli kutsuttu puolisonsa Henrietten kanssa myös Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministerinä. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa oikeistolaisen Le Figaro -sanomalehden päätoimituksen ohi, rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi päästä lehden päätoimittajan Gaston Calmetten puheille.[2]

Kesken keskustelun rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux oli radikaali sosialisti ja ajoi Ranskaan progressiivista verotusta. Myös tämän maltillinen ja pasifistinen politiikka pääministerivuosinaan 1911–1912 Marokon kriisin aikana, jolloin Saksan sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta Agadirissa, oli suututtanut Ranskan porvaristoa, joka vastusti tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.[2]

Le Figaro ryhtyi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä kirjeitä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux vaati kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.[3]lähde tarkemmin?

Lähteet

  1. Who's Who in First World War firstworldwar.com. 2001. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  2. a b Vuosisatamme Kronikka, s. 167. Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-2893-X<.
  3. Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)