Ero sivun ”Haupitsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Muutettu epämääräinen "..kaksi kertaa painavampi, kuin.." -ilmaisu täsmälliseen muotoon
Rivi 6: Rivi 6:
Haupitsi on yleensä kanuunaa lyhytputkisempi, mutta sen voi suunnata suuremmalla maksimikorolla. Kaikilla haupitseilla ei kuitenkaan välttämättä voi ampua yläkulmilla (yli 45 astetta). Historiallisesti haupitsin perusajatuksena oli toimia aseena, jolla voitiin ampua tykin painoon nähden raskaita kranaatteja suhteellisen lähellä sijaitsevaan maaliin. Kanuunoilla sen sijaan oli pidempi kantama, mutta ne olivat saman kaliiperisiin haupitseihin verrattuna huomattavan painavia. Ensimmäisessä maailmansodassa 149–155 mm haupitsit olivat tuliasemapainoltaan noin 3 000–4 000 kg ja kantamaltaan 8 000–10 000 m. Saman aikakauden 149–155 mm kanuunat olivat painoltaan 10 000–12 000 kg ja kantamaltaan 17 000–22 000 m.
Haupitsi on yleensä kanuunaa lyhytputkisempi, mutta sen voi suunnata suuremmalla maksimikorolla. Kaikilla haupitseilla ei kuitenkaan välttämättä voi ampua yläkulmilla (yli 45 astetta). Historiallisesti haupitsin perusajatuksena oli toimia aseena, jolla voitiin ampua tykin painoon nähden raskaita kranaatteja suhteellisen lähellä sijaitsevaan maaliin. Kanuunoilla sen sijaan oli pidempi kantama, mutta ne olivat saman kaliiperisiin haupitseihin verrattuna huomattavan painavia. Ensimmäisessä maailmansodassa 149–155 mm haupitsit olivat tuliasemapainoltaan noin 3 000–4 000 kg ja kantamaltaan 8 000–10 000 m. Saman aikakauden 149–155 mm kanuunat olivat painoltaan 10 000–12 000 kg ja kantamaltaan 17 000–22 000 m.


Haupitsit oli mahdollista rakentaa suhteellisen kevyiksi, sillä putken lyhyyden takia niissä ei ollut mielekästä käyttää suuria ruutipanoksia. Pieni ruutipanos johti maltilliseen rekyyliin, joka ei asettanut erityisen suuria lujuusvaatimuksia aseen lavetille. Kanuunoissa, joilla tavoiteltiin suurta kantamaa, oli oltava suuret ruutipanokset ja pitkä putki, jotta suuren ruutimäärän palamisen tuottama energia voitiin tehokkaasti hyödyntää. Pitkä putki oli huomattavan painava ja sen peräytyminen suuren ruutipanoksen työntämänä asetti lavetille ja joustolaitteelle erittäin suuret vaatimukset. Tästä syystä myös kanuunoiden lavetit olivat huomattavan raskastekoisia. Pelkkä kanuunan lavetti saattoi olla yli kaksi kertaa painavampi kuin kokonainen saman kaliiperinen haupitsi.
Haupitsit oli mahdollista rakentaa suhteellisen kevyiksi, sillä putken lyhyyden takia niissä ei ollut mielekästä käyttää suuria ruutipanoksia. Pieni ruutipanos johti maltilliseen rekyyliin, joka ei asettanut erityisen suuria lujuusvaatimuksia aseen lavetille. Kanuunoissa, joilla tavoiteltiin suurta kantamaa, oli oltava suuret ruutipanokset ja pitkä putki, jotta suuren ruutimäärän palamisen tuottama energia voitiin tehokkaasti hyödyntää. Pitkä putki oli huomattavan painava ja sen peräytyminen suuren ruutipanoksen työntämänä asetti lavetille ja joustolaitteelle erittäin suuret vaatimukset. Tästä syystä myös kanuunoiden lavetit olivat huomattavan raskastekoisia. Pelkkä kanuunan lavetti saattoi olla yli kaksi kertaa saman kaliiperisen haupitsin painoinen.


Suhteellisen keveyden lisäksi haupitsi oli kanuunaa halvempi ja maastokelpoisempi. Haupitsi asetti myös huomattavasti pienemmät vaatimukset vetokalustolle, ja ne olivat usein hevosvetoisia. Kanuunalla puolestaan oli huomattavasti pidempi kantama.
Suhteellisen keveyden lisäksi haupitsi oli kanuunaa halvempi ja maastokelpoisempi. Haupitsi asetti myös huomattavasti pienemmät vaatimukset vetokalustolle, ja ne olivat usein hevosvetoisia. Kanuunalla puolestaan oli huomattavasti pidempi kantama.

Versio 3. joulukuuta 2016 kello 20.44

Saksalainen toisen maailmansodan aikainen haupitsi.
Yhdysvaltalainen moderni M198 haupitsi ampuu.
Suomalainen 122 PsH 74 -panssarihaupitsi moottoriluukku auki.

Haupitsi on kenttätykki, jonka putken pituus on 15–25 kaliiperinmittaa. Putkipituuden suhteen haupitsi sijoittuu mörssärin ja kanuunan väliin.

Haupitsi on yleensä kanuunaa lyhytputkisempi, mutta sen voi suunnata suuremmalla maksimikorolla. Kaikilla haupitseilla ei kuitenkaan välttämättä voi ampua yläkulmilla (yli 45 astetta). Historiallisesti haupitsin perusajatuksena oli toimia aseena, jolla voitiin ampua tykin painoon nähden raskaita kranaatteja suhteellisen lähellä sijaitsevaan maaliin. Kanuunoilla sen sijaan oli pidempi kantama, mutta ne olivat saman kaliiperisiin haupitseihin verrattuna huomattavan painavia. Ensimmäisessä maailmansodassa 149–155 mm haupitsit olivat tuliasemapainoltaan noin 3 000–4 000 kg ja kantamaltaan 8 000–10 000 m. Saman aikakauden 149–155 mm kanuunat olivat painoltaan 10 000–12 000 kg ja kantamaltaan 17 000–22 000 m.

Haupitsit oli mahdollista rakentaa suhteellisen kevyiksi, sillä putken lyhyyden takia niissä ei ollut mielekästä käyttää suuria ruutipanoksia. Pieni ruutipanos johti maltilliseen rekyyliin, joka ei asettanut erityisen suuria lujuusvaatimuksia aseen lavetille. Kanuunoissa, joilla tavoiteltiin suurta kantamaa, oli oltava suuret ruutipanokset ja pitkä putki, jotta suuren ruutimäärän palamisen tuottama energia voitiin tehokkaasti hyödyntää. Pitkä putki oli huomattavan painava ja sen peräytyminen suuren ruutipanoksen työntämänä asetti lavetille ja joustolaitteelle erittäin suuret vaatimukset. Tästä syystä myös kanuunoiden lavetit olivat huomattavan raskastekoisia. Pelkkä kanuunan lavetti saattoi olla yli kaksi kertaa saman kaliiperisen haupitsin painoinen.

Suhteellisen keveyden lisäksi haupitsi oli kanuunaa halvempi ja maastokelpoisempi. Haupitsi asetti myös huomattavasti pienemmät vaatimukset vetokalustolle, ja ne olivat usein hevosvetoisia. Kanuunalla puolestaan oli huomattavasti pidempi kantama.

Nykyisin varsinaiset haupitsit ovat verrattain harvinaisia, sillä useimmat kenttätykit ovat yleensä kanuunahaupitseja, joissa yhdistyy kanuunan pitkä putki ja haupitsin suuri koro. Toisaalta nykyiset kanuunahaupitsit ovat myös painoltaan yhteneviä 1. maailmansodan aikaisten kanuunoiden kanssa.

Toisen maailmansodan aikana yleisimpiä olivat saksalainen 10,5 cm le. FH 18 (Leichtes Feldhaubitze 18) ja neuvostoliittolainen 122 mm haupitsi M1938.

Nykyään pienemmistä kaliipereista on luovuttu raskaan 120 mm:n kranaatinheittimistön kehittyessä ja yleisimmät kenttätykit ovat 155 mm länsimaissa ja 152 mm (6 tuumaa) Venäjällä.

Suomen puolustusvoimien haupitseja

Raskaat haupitsit

Järeät haupitsit

Viitteet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta haupitsi.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.