Ero sivun ”Non-Hodgkin-lymfooma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Non-Hodgkinin lymfooma''' on toinen kahdesta [[lymfooma]]n eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin [[imukudos|imukudoksen]] [[syöpä]]. |
'''Non-Hodgkinin lymfooma''' on toinen kahdesta [[lymfooma]]n eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin [[imukudos|imukudoksen]] [[syöpä]]. |
||
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia |
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöitä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit. |
||
Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi [[Burkittin lymfooma]] ja [[MALT-lymfooma]] sekä [[follikulaarinen lymfooma|follikulaarinen]] ja [[lymfoblastinen lymfooma]], ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin [[lymfooma]]ssa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta. |
Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi [[Burkittin lymfooma]] ja [[MALT-lymfooma]] sekä [[follikulaarinen lymfooma|follikulaarinen]] ja [[lymfoblastinen lymfooma]], ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin [[lymfooma]]ssa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta. |
||
Versio 14. elokuuta 2016 kello 21.53
Non-Hodgkinin lymfooma on toinen kahdesta lymfooman eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin imukudoksen syöpä.
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöitä on tullut esiin. Näitä ovat mm. reuma, HI-virus ja jotkin autoimmuunitaudit.
Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi Burkittin lymfooma ja MALT-lymfooma sekä follikulaarinen ja lymfoblastinen lymfooma, ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin lymfoomassa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta.
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, pienentynyt imusolmuke mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa (imusolmukebiopsia). Imusolmuke tutkitaan mikroskoopissa, ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan, onko kyseessä imukudossyöpä.
Kokaiinin käyttö kasvattaa non-Hodgkinin lymfooman riskin yli kaksinkertaiseksi.[1]
Non-Hodgkinin lymfooma on ollut muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivulla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle.
Lähteet
- Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2007
- Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005
Viitteet
Aiheesta muualla