Ero sivun ”Keltakurjenmiekka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
linkki
Aiheesta muualla ym
Rivi 25: Rivi 25:


== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==
Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa 60–120 cm korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat lehdet ovat 50–90 cm pitkiä ja 2–4 cm leveitä. [[Kukka|Kukat]] ovat kirkkaan keltaiset ja leveydeltään 7–10 cm. Kukan ulkokehälehdet ovat isoja ja taakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä-heinäkuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>
Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa 60–120 cm korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat 50–90 cm pitkiä ja 2–4 cm leveitä. [[Kukka|Kukat]] ovat kirkkaan keltaiset ja leveydeltään 7–10 cm. Kukan ulkokehälehdet ovat isoja ja taakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä-heinäkuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>


Kukkimattomien keltakurjenmiekkojen lehdet voi sekoittaa [[rohtokalmojuuri|rohtokalmojuureen]] (''Acorus calamus'').<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/irida/iris/irispse.html Den virtuella floran: Svärdslilja (ruots.)] Viitattu 28.10.2009.</ref>
Kukkimattomien keltakurjenmiekkojen lehdet voi sekoittaa [[rohtokalmojuuri|rohtokalmojuureen]] (''Acorus calamus'').<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/irida/iris/irispse.html Den virtuella floran: Svärdslilja (ruots.)] Viitattu 28.10.2009.</ref>


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
Keltakurjenmiekka on yleinen koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Välimeren etelärannikolta [[Marokko|Marokosta]], [[Algeria]]sta ja [[Tunisia]]sta sekä [[Turkki|Turkista]] ja [[Kaukasus|Kaukasukselta]]. Pohjois-Amerikaan ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]] laji on levinnyt ihmisen mukana.<ref name="DVF"/> Keltakurjenmiekkaa tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti. Pohjoisimmat esiintymät ovat Etelä-Lapissa.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43717&year=2008 Kasviatlas 2008: Keltakurjenmiekan levinneisyys Suomessa] Viitattu 28.10.2009.</ref>
Keltakurjenmiekka on yleinen koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Välimeren etelärannikolta [[Marokko|Marokosta]], [[Algeria]]sta ja [[Tunisia]]sta sekä [[Turkki|Turkista]] ja [[Kaukasus|Kaukasukselta]]. [[Pohjois-Amerikka]]an ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]] laji on levinnyt ihmisen mukana.<ref name="DVF"/> Keltakurjenmiekkaa tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin [[Oulu]]n korkeudelle asti. Pohjoisimmat esiintymät ovat Etelä-Lapissa.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43717&year=2008 Kasviatlas 2008: Keltakurjenmiekan levinneisyys Suomessa] Viitattu 28.10.2009.</ref>


== Elinympäristö ==
== Elinympäristö ==
Keltakurjenmiekat kasvavat ravinteikkaissa, märissä paikoissa: järvien, jokien, ojien ja purojen savi-, lieju- ja mutarannoilla matalassa vedessä, tervaleppäkorvissa. Lajia kasvatetaan koristekasvina ja saattaa levitä lähiympäristöön viljelykarkulaisena.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>
Keltakurjenmiekat kasvavat ravinteikkaissa, märissä paikoissa: järvien, jokien, ojien ja purojen savi-, lieju- ja mutarannoilla matalassa vedessä, tervaleppäkorvissa. Lajia kasvatetaan [[koristekasvi]]na ja saattaa levitä lähiympäristöön viljelykarkulaisena.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>


== Käyttö ==
== Käyttö ==
Keltakurjenmiekka on puutarhakasvi, josta on olemassa useita eri viljelylajikkeita.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Viljeltyjä lajikkeita ovat mm.: 'Alba' (valkokukkainen), 'Variegata' (kirjavalehtinen keltakukkainen, lehtien kirjavuus katoaa kesän edetessä), 'Berlin Tiger' (ruskeakeltakukkainen). Keltakurjenmiekasta on olemassa myös kerrattu muoto.
Keltakurjenmiekka on puutarhakasvi, josta on olemassa useita eri viljelylajikkeita.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Viljeltyjä lajikkeita ovat mm.: 'Alba' (valkokukkainen), 'Variegata' (kirjavalehtinen keltakukkainen, lehtien kirjavuus katoaa kesän edetessä), 'Berlin Tiger' (ruskeakeltakukkainen). Keltakurjenmiekasta on olemassa myös kerrattu muoto.


Kasvin juurta on käytetty myös rohtona esimerkiksi haavojen hoitoon. Juuri sisältää myös paljon [[parkkihappo]]ja, minkä vuoksi sitä on käytetty myös nahkojen [[parkitseminen|parkitsemiseen]].<ref>Suomen terveyskasvit 1982, s. 124.</ref>
Kasvin juurta on käytetty myös rohtona esimerkiksi [[haava|haavojen]] hoitoon. Juuri sisältää myös paljon [[parkkihappo]]ja, minkä vuoksi sitä on käytetty myös [[nahka|nahkojen]] [[parkitseminen|parkitsemiseen]].<ref>Suomen terveyskasvit 1982, s. 124.</ref>


<gallery>
<gallery>
Rivi 54: Rivi 54:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://laji.fi/taxon/MX.40022?locale=fi&context=LA.195 Laji.fi: Keltakurjenmiekka (''Iris pseudacorus'')]
* [https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kurjenmiekka.htm Eliaksen yrittitarha] (Internet Archive)
*[https://web.archive.org/web/20140723220953/http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kurjenmiekka.htm Eliaksen yrittitarha] (Internet Archive)
* [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43717&year=2010 Kasviatlas 2010: Keltakurjenmiekan levinneisyys Suomessa]
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43717&year=2010 Kasviatlas 2010: Keltakurjenmiekan levinneisyys Suomessa]
*[http://h108.it.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=13746 Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Keltakurjenmiekka (''Iris pseudacorus'')]
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/keltakurjenmiekka Luontoportti: Keltakurjenmiekka (''Iris pseudacorus'')]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=43194 ITIS: Iris pseudacorus] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/core/profile?symbol=IRPS United States Department of Agriculture (USDA): Iris pseudacorus] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=1&taxon_id=200028201 Flora of North America: Iris pseudacorus] {{en}}


[[Luokka:Kurjenmiekat]]
[[Luokka:Kurjenmiekat]]

Versio 15. toukokuuta 2016 kello 21.53

Keltakurjenmiekka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kurjenmiekkakasvit Iridaceae
Suku: Kurjenmiekat Iris
Laji: pseudacorus
Kaksiosainen nimi

Iris pseudacorus
L.

Katso myös

  Keltakurjenmiekka Wikispeciesissä
  Keltakurjenmiekka Commonsissa

Keltakurjenmiekka eli kurjenmiekka (Iris pseudacorus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa yleinen, näyttäväkukkainen kosteiden paikkojen kasvi. Suomessa laji on tavanomainen Etelä- ja Keski-Suomessa, entisten Oulun ja Lapin läänien alueella laji on rauhoitettu.[1] Keltakurjenmiekka on myrkyllinen.[2]

Keltakurjenmiekka on Kymenlaakson maakuntakukka.[2]

Ulkonäkö ja koko

Paksujuurakkoinen keltakurjenmiekka kasvaa 60–120 cm korkeaksi. Sen miekkamaiset, varren tyveltä kasvavat lehdet ovat 50–90 cm pitkiä ja 2–4 cm leveitä. Kukat ovat kirkkaan keltaiset ja leveydeltään 7–10 cm. Kukan ulkokehälehdet ovat isoja ja taakäänteisiä, sisäkehälehdet pienempiä ja pystyjä. Keltakurjenmiekka kukkii kesä-heinäkuussa.[2]

Kukkimattomien keltakurjenmiekkojen lehdet voi sekoittaa rohtokalmojuureen (Acorus calamus).[3]

Levinneisyys

Keltakurjenmiekka on yleinen koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Lisäksi sitä tavataan Välimeren etelärannikolta Marokosta, Algeriasta ja Tunisiasta sekä Turkista ja Kaukasukselta. Pohjois-Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin laji on levinnyt ihmisen mukana.[3] Keltakurjenmiekkaa tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti. Pohjoisimmat esiintymät ovat Etelä-Lapissa.[4]

Elinympäristö

Keltakurjenmiekat kasvavat ravinteikkaissa, märissä paikoissa: järvien, jokien, ojien ja purojen savi-, lieju- ja mutarannoilla matalassa vedessä, tervaleppäkorvissa. Lajia kasvatetaan koristekasvina ja saattaa levitä lähiympäristöön viljelykarkulaisena.[2]

Käyttö

Keltakurjenmiekka on puutarhakasvi, josta on olemassa useita eri viljelylajikkeita.[2] Viljeltyjä lajikkeita ovat mm.: 'Alba' (valkokukkainen), 'Variegata' (kirjavalehtinen keltakukkainen, lehtien kirjavuus katoaa kesän edetessä), 'Berlin Tiger' (ruskeakeltakukkainen). Keltakurjenmiekasta on olemassa myös kerrattu muoto.

Kasvin juurta on käytetty myös rohtona esimerkiksi haavojen hoitoon. Juuri sisältää myös paljon parkkihappoja, minkä vuoksi sitä on käytetty myös nahkojen parkitsemiseen.[5]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.

Viitteet

  1. ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 28.10.2009.
  2. ↑ a b c d e Retkeilykasvio 1998, s. 494.
  3. ↑ a b Den virtuella floran: Svärdslilja (ruots.) Viitattu 28.10.2009.
  4. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Keltakurjenmiekan levinneisyys Suomessa Viitattu 28.10.2009.
  5. ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 124.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keltakurjenmiekka&oldid=15716391”