Ero sivun ”Axel Olai Heikel” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennuksia teoksiin
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Axel Olai Heikel''' ([[28. huhtikuuta]] [[1851]] [[Brändö]] – [[6. syyskuuta]] [[1924]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kansatieteilijä ja [[Seurasaaren ulkomuseo]]n perustaja.
'''Axel Olai Heikel''' ([[28. huhtikuuta]] [[1851]] [[Brändö]] – [[6. syyskuuta]] [[1924]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kansatieteilijä ja [[Seurasaaren ulkomuseo]]n perustaja.


Heikelin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Heikel ja Emma Fredrika Wallin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1869 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja lisensiaatiksi 1887. Heikel teki tutkimusmatkoja [[Venäjä]]n suomensukuisten kansojen keskuuteen vuosina 1883–1886, 1890, 1897–1898, 1900–1904 ja 1910. Hän teki tutkimusmatkoja myös [[Siperia]]an 1889–1891 ja 1893 sekä [[Mongolia]]an 1889 ja 1890. Heikel toimi [[Muinaistieteellinen toimikunta|Muinaistieteen toimikunnan]] intendenttinä 1892–1917 sekä [[Helsingin yliopisto]]n suomalaisen kansatieteen [[dosentti]]na 1889–1893. Vuonna 1917 Heikel perusti Seurasaaren ulkomuseon ja hän oli museon [[intendentti]] vuoteen 1924 saakka.
Heikelin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Heikel ja Emma Fredrika Wallin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1869 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja lisensiaatiksi 1887. Heikel teki tutkimusmatkoja [[Venäjä]]n suomensukuisten kansojen keskuuteen vuosina 1883–1886, 1890, 1897–1898, 1900–1904 ja 1910. Hän teki tutkimusmatkoja myös [[Siperia]]an 1889–1891 ja 1893 sekä [[Mongolia]]an 1889 ja 1890. Heikel toimi [[Muinaistieteellinen toimikunta|Muinaistieteen toimikunnan]] intendenttinä 1892–1917 sekä [[Helsingin yliopisto]]n suomalaisen kansatieteen [[dosentti]]na 1889–1893. Vuonna 1917 Heikel perusti Seurasaaren ulkomuseon ja oli museon [[intendentti]] vuoteen 1924 saakka.


Heikel oli [[Muinaismuistoyhdistys|Muinaismuistoyhdistyksen]] sihteeri 1888–1889, yhdistyksen hallituksen jäsenen 1895–1914 ja puheenjohtajana 1918. Heikel sai [[Professori (arvonimi)|professorin arvonimen]] 1924. Axel Olai Heikel on haudattu yhdessä puolisonsa kanssa Seurasaareen [[Karunan kirkko|Karunan kirkon]] pihamaalle.
Heikel oli [[Muinaismuistoyhdistys|Muinaismuistoyhdistyksen]] sihteeri 1888–1889, yhdistyksen hallituksen jäsen 1895–1914 ja puheenjohtaja 1918. Heikel sai [[Professori (arvonimi)|professorin arvonimen]] 1924. Axel Olai Heikel on haudattu yhdessä puolisonsa kanssa Seurasaareen [[Karunan kirkko|Karunan kirkon]] pihamaalle.


== Teoksia ==
== Teoksia ==

Versio 16. huhtikuuta 2016 kello 16.30

Axel Olai Heikel (28. huhtikuuta 1851 Brändö6. syyskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Seurasaaren ulkomuseon perustaja.

Heikelin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Heikel ja Emma Fredrika Wallin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1869 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja lisensiaatiksi 1887. Heikel teki tutkimusmatkoja Venäjän suomensukuisten kansojen keskuuteen vuosina 1883–1886, 1890, 1897–1898, 1900–1904 ja 1910. Hän teki tutkimusmatkoja myös Siperiaan 1889–1891 ja 1893 sekä Mongoliaan 1889 ja 1890. Heikel toimi Muinaistieteen toimikunnan intendenttinä 1892–1917 sekä Helsingin yliopiston suomalaisen kansatieteen dosenttina 1889–1893. Vuonna 1917 Heikel perusti Seurasaaren ulkomuseon ja oli museon intendentti vuoteen 1924 saakka.

Heikel oli Muinaismuistoyhdistyksen sihteeri 1888–1889, yhdistyksen hallituksen jäsen 1895–1914 ja puheenjohtaja 1918. Heikel sai professorin arvonimen 1924. Axel Olai Heikel on haudattu yhdessä puolisonsa kanssa Seurasaareen Karunan kirkon pihamaalle.

Teoksia

  • Die Gebäude der Tscheremissen, Mordvinen, Esten und Finnen, Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja IV. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1888
  • Inseriptions de, l'Orkhon recuilliers par l'expédition finnoise (pääosa) Suomalais-Ugrilainen Seura, 1892
  • Antiquités de la Sibérie occidentale 1894
  • Mordvalaisten pukuja ja kuoseja 1899
  • Die Volkstrachten in den Ostseeprovinzen 1909
  • Die Stickmuster der Tscheremissen 1915
  • Brunnsparkens historia 1834-1886

Lähteet

Aiheesta muualla