Ero sivun ”Lauri Hämäläinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Viite, luokat |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Lauri Hämäläinen''' ([[10. elokuuta]] [[1832]], [[Rautalampi]] – [[29. syyskuuta]] [[1888]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[piano]]nvirittäjä. |
'''Lauri Hämäläinen''' ([[10. elokuuta]] [[1832]], [[Rautalampi]] – [[29. syyskuuta]] [[1888]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[piano]]nvirittäjä. |
||
==Henkilöhistoria== |
|||
Hämäläisen vanhemmat olivat [[Sumiainen|sumiaislaislähtöinen]] seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli [[Tukholma]]n kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa [[1860]]-[[1864]], toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa [[Oulu]]n ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi [[Viipuri]]ssa sotilaskapellimestarina, [[Viapori]]ssa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli [[1871]]-[[1888]]. |
Hämäläisen vanhemmat olivat [[Sumiainen|sumiaislaislähtöinen]] seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli [[Tukholma]]n kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa [[1860]]-[[1864]], toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa [[Oulu]]n ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi [[Viipuri]]ssa sotilaskapellimestarina, [[Viapori]]ssa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli [[1871]]-[[1888]] ja Helsingin Lukkari- ja urkurikoulun urkujen soiton opettajana 1882-1888. Hämäläinen opetti muun muassa [[Oskar Merikanto]]a. |
||
| ⚫ | Hämäläinen oli naimisissa vuodesta [[1875]] Emma Fredrika Kekonin (k. [[1931]]) kanssa. Heidän tyttärensä Armi (1885–1979) avioitui vuonna 1908 säveltäjä, kuoronjohtaja ja kirjailija [[Heikki Klemetti|Heikki Klemetin]] kanssa.<ref> Toivo Haapanen ym. (toim.): ''Musiikin tietokirja'', s. 242. Helsinki: Otava, 1948.</ref> Perheen poika [[Väinö Hämäläinen]] (1876–1940) oli taas taidemaalari, graafikko ja kuvittaja ja hänen poikansa jazzmuusikko, kapellimestari ja tuotantopäällikkö [[Olli Hämäläinen]] (1924-1984). |
||
| ⚫ | Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään |
||
==Taiteellinen tuotanto== |
|||
| ⚫ | Hämäläinen oli naimisissa vuodesta [[1875]] Emma Fredrika Kekonin (k. [[1931]]) kanssa. |
||
| ⚫ | Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten ''Kuhun taidan verrata''. Hänen säveltämiään ovat myös ''Turun marssi'', ''Jyväskylän palokunnanmarssi'', ''Valtiopäivien marssi'' sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat ''Orgelmusik för kyrkan'' vuonna [[1874]] ja ''Helmivyö'' vuonna [[1878]]. Hän myös toimitti vuonna [[1868]] ilmestyneen ''Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia'' -teoksen.<ref name="Suo">{{Kirjaviite | Tekijä= Klemetti, Heikki | Nimeke= Lauri Hämäläinen | Selite= Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), ''Suomen säveltäjiä''| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1945 | Sivut= 99-106|}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 13: | Rivi 15: | ||
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 320 |
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 320 |
||
===Viitteet=== |
|||
| ⚫ | |||
{{Viitteet}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät]] |
[[Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset urkurit]] |
[[Luokka:Suomalaiset urkurit]] |
||
[[Luokka: Suomalaiset viulistit]] |
|||
[[Luokka: Suomalaiset kapellimestarit]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1832 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1832 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1888 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1888 kuolleet]] |
||
Versio 29. maaliskuuta 2016 kello 18.56
Lauri Hämäläinen (10. elokuuta 1832, Rautalampi – 29. syyskuuta 1888, Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianonvirittäjä.
Henkilöhistoria
Hämäläisen vanhemmat olivat sumiaislaislähtöinen seppä Johan Gabriel Hämäläinen ja Anna Pynnönen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kymmenen lasta. Hämäläinen opiskeli Tukholman kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa 1860-1864, toimittuaan sitä ennen jonkin aikaa Oulun ruotuväen soittokunnassa. Opinnot päätettyään hän toimi Viipurissa sotilaskapellimestarina, Viaporissa urkurina ja Meissnerin teatteriorkesterin viulistina. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli 1871-1888 ja Helsingin Lukkari- ja urkurikoulun urkujen soiton opettajana 1882-1888. Hämäläinen opetti muun muassa Oskar Merikantoa.
Hämäläinen oli naimisissa vuodesta 1875 Emma Fredrika Kekonin (k. 1931) kanssa. Heidän tyttärensä Armi (1885–1979) avioitui vuonna 1908 säveltäjä, kuoronjohtaja ja kirjailija Heikki Klemetin kanssa.[1] Perheen poika Väinö Hämäläinen (1876–1940) oli taas taidemaalari, graafikko ja kuvittaja ja hänen poikansa jazzmuusikko, kapellimestari ja tuotantopäällikkö Olli Hämäläinen (1924-1984).
Taiteellinen tuotanto
Hämäläisen sävellyksiin kuuluu mm. yksinlauluja kuten Kuhun taidan verrata. Hänen säveltämiään ovat myös Turun marssi, Jyväskylän palokunnanmarssi, Valtiopäivien marssi sekä laaja urkutuotanto, josta hän julkaisi kokoelmat Orgelmusik för kyrkan vuonna 1874 ja Helmivyö vuonna 1878. Hän myös toimitti vuonna 1868 ilmestyneen Suomalaisia kansanlauluja ja tanssia -teoksen.[2]
Lähteet
- Suomen säveltäjiä, osa I (toinen painos, 1965), WSOY, toimittanut Einari Marvia.
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 320