Ero sivun ”Harald Lindberg (kasvitieteilijä)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
OITi (keskustelu | muokkaukset)
tarkemmat kuolintiedot
Rivi 1: Rivi 1:
'''Harald Lindberg''' ([[1871]]–[[1963]]) oli [[Helsingin yliopisto]]n kasvimuseon ensimmäinen kustos eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan poimulehdistä. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy sammaliin. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja rahkasammalista. Isänsä [[Sextus Otto Lindberg|S. O. Lindbergin]] kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta putkilokasveja. Hän tutki ainakin voikukkia, keltanoita, poimulehtiä ja hierakoita. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa [[sykeröpoimulehti|sykeröpoimulehden]],<ref>Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.</ref> [[nyppypoimulehti|nyppypoimulehden]], [[kaljuvarsipoimulehti|kaljuvarsipoimulehden]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 261, 264 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> [[Lietetatar|lietetattaren]] ja [[Mutaluikka|mutaluikan]].
'''Harald Lindberg''' ([[1871]]– [[13. maaliskuuta]] [[1963]] [[Helsinki]]<ref>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)</ref>) oli [[Helsingin yliopisto]]n kasvimuseon ensimmäinen [[kustos]] eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan poimulehdistä. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy sammaliin. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja rahkasammalista. Isänsä [[Sextus Otto Lindberg|S. O. Lindbergin]] kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta putkilokasveja. Hän tutki ainakin voikukkia, keltanoita, poimulehtiä ja hierakoita. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa [[sykeröpoimulehti|sykeröpoimulehden]],<ref>Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.</ref> [[nyppypoimulehti|nyppypoimulehden]], [[kaljuvarsipoimulehti|kaljuvarsipoimulehden]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Sivu = 261, 264 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> [[Lietetatar|lietetattaren]] ja [[Mutaluikka|mutaluikan]].


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 6: Rivi 6:
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/kasvimuseo/putkilokasvit/tietoa/taksonomit/lindberg.htm Helsingin Yliopiston kasvimuseon sivuilla 2]
*[http://www.fmnh.helsinki.fi/kasvimuseo/putkilokasvit/tietoa/taksonomit/lindberg.htm Helsingin Yliopiston kasvimuseon sivuilla 2]


== Viitteet ==
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


{{Tynkä/Tieteilijä}}
{{Tynkä/Tieteilijä}}


{{DEFAULTSORT:Lindberg, Harald}}
{{AAKKOSTUS:Lindberg, Harald}}

[[Luokka:Suomalaiset kasvitieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset kasvitieteilijät]]
[[Luokka:Vuonna 1871 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1871 syntyneet]]

Versio 8. tammikuuta 2016 kello 15.44

Harald Lindberg (187113. maaliskuuta 1963 Helsinki[1]) oli Helsingin yliopiston kasvimuseon ensimmäinen kustos eli osastonjohtaja vuodesta 1910. Hän väitteli 1909 tohtoriksi Pohjois-Euroopan poimulehdistä. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittää 310 julkaisua, joista 28 liittyy sammaliin. Sammalista hän kirjoitti muun muassa suosammalista ja rahkasammalista. Isänsä S. O. Lindbergin kuoltua Harald Lindberg ryhtyi tutkimaan sammalien sijasta putkilokasveja. Hän tutki ainakin voikukkia, keltanoita, poimulehtiä ja hierakoita. Harald Lindberg on kuvannut Suomessa tavattavista putkilokasvilajeista tieteelle uusina muun muassa sykeröpoimulehden,[2] nyppypoimulehden, kaljuvarsipoimulehden,[3] lietetattaren ja mutaluikan.

Lähteet

Viitteet

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
  2. Kuopion katoava kasvinmaailma 2002, s. 49.
  3. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio, s. 261, 264. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.