Ero sivun ”Arvid Mörne” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p typo |
p viitteetön pois, tynkämalline pois |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Tullinhoitajan poika Mörne pääsi ylioppilaaksi 1894 ja hän opiskeli sitten kirjallisuutta ja historiaa [[Helsingin yliopisto]]ssa valmistuen filosofian maisteriksi 1897. Mörne väitteli filosofian tohtoriksi 1910 aiheenaan kirjailija [[Josef Julius Wecksell]]. <ref name=skh /> |
Tullinhoitajan poika Mörne pääsi ylioppilaaksi 1894 ja hän opiskeli sitten kirjallisuutta ja historiaa [[Helsingin yliopisto]]ssa valmistuen filosofian maisteriksi 1897. Mörne väitteli filosofian tohtoriksi 1910 aiheenaan kirjailija [[Josef Julius Wecksell]]. <ref name=skh /> |
||
__NOTOC__ |
|||
Mörne toimi [[Espoo]]n [[Finns]]issä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (''Mellersta Nylands folkhögskola'') johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan [[vuoden 1905 suurlakko]]on osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä [[Fasismi|fasismin]] nousua vastaan.<ref name=skh /> |
Mörne toimi [[Espoo]]n [[Finns]]issä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (''Mellersta Nylands folkhögskola'') johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan [[vuoden 1905 suurlakko]]on osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä [[Fasismi|fasismin]] nousua vastaan.<ref name=skh /> |
||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat-rivi}} |
{{Commonscat-rivi}} |
||
{{viitteetön}} |
|||
{{Tynkä/Kirjailija}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Mörne, Arvid}} |
{{AAKKOSTUS:Mörne, Arvid}} |
||
Versio 21. syyskuuta 2015 kello 02.39
Arvid Mörne (6. toukokuuta 1876 Kuopio – 15. kesäkuuta 1946 Kauniainen) oli suomenruotsalainen kirjailija.[1]
Tullinhoitajan poika Mörne pääsi ylioppilaaksi 1894 ja hän opiskeli sitten kirjallisuutta ja historiaa Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian maisteriksi 1897. Mörne väitteli filosofian tohtoriksi 1910 aiheenaan kirjailija Josef Julius Wecksell. [1]
Mörne toimi Espoon Finnsissä sijainneen Keski-Uudenmaan kansankorkeakoulun (Mellersta Nylands folkhögskola) johtajana 1899–1909 ja koulun opettajana 1909–1911. Mörne oli mukana aktivistien toiminnassa 1900-luvun alussa ja hän joutui lopulta luopumaan koulun johtajan virastaan vuoden 1905 suurlakkoon osallistumisen takia. Hän pyrki nuoruudessaan yhdistämään kolmentyyppisen toiminnan: venäläisvastaisen aktivismin, suomenruotsalaisen itsetietoisuuden herättämisen ja työväenliikkeen. Näiden yhdistäminen oli kuitenkin lähes mahdotonta, mikä oli Mörnelle suuri pettymys. Hän pettyi varsinkin työväenaatteeseen. Suomenruotsalaisuuden edistäminen pysyi hänen tavoitteenaan. 1930-luvulla hän korotti äänensä fasismin nousua vastaan.[1]
Vuonna 1911 Mörne muutti perheineen Kauniaisiin rakennuttamaansa Villa Granmora-nimiseen taloon, jossa hän asui lopun elämäänsä. Arvid Mörne oli kotimaisen kirjallisuuden dosenttina Helsingin yliopistossa 1913–1943. 1900-luvun alkuvuosina Mörne toimi myös Nyländska posten- ja Veckans Nyheter-lehtien toimittajana sekä Arbetaren- ja Helsingforsposten–lehtien avustajana. Hän julkaisi myös proosaa ja näytelmiä, joiden on katsottu turhaan jääneen ilman huomiota.[1]
Arvid Mörne oli naimisissa näyttelijä Signe Hagelstamin kanssa. Perheen kolmesta lapsesta Håkan Mörne ja Barbro Mörne olivat myös kirjailijoita ja Gudrun Mörne oli toimittaja ja lastenkirjailija.
Mörnen runoissa kuvastui 1900-luvun alussa hänen tuolloin omaksumansa sosialistinen maailmankatsomus. Aatteelisen pettymyksensä aikoihin runoissa kuvattiin saaristoluontoa. Toisen maailmansodan aikana Mörne pohti runoissa ihmisen inhimillisyyden ja hänen tekojensa epäinhimillisyyden vastakohtaa. Runosarja Efter tiotusen år. En rundflygning vertautuu pessimismissään ja avaruusteemassaan myöhemmin ilmestyneeseen Harry Martinsonin Aniaraan.[1]
Runokokoelmia
- Rytm och Rim (1899)
- Nya sånger (1901)
- Ny tid (1903)
- Döda år (1910)
- Sommarnatten (1916)
- Höstlig dikt (1919)
- Vandringen och vägen (1924)
- Hjärtat och svärdet (1935)
- Atlantisk bränning (1937)
- Över havet brann Mars (1939)
- Sånger i världsskymning (1941)
- Sfinxen och pyramiden (1944)
- Solbärgning (1946)
Romaaneja
- Inför havets anlete (1921) (suomeksi nimellä Meren kasvojen edessä 1926)
- Kristina Bjur (1922)
Tutkielmia
- Josef Julius Wexell (1909)
- Alexis Kivi och hans roman "Seitsemän veljestä (1911)
- Axel Olof Freudenthal (1927)
- Från Saima till Vikingen (1916)
Palkinnot
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1899, 1901, 1903, 1913-1914, 1915-1918, 1921, 1922, 1924, 1925, 1928, 1930, 1931, 1935
- Lybeckska priset 1925
- De Nios stora pris
- SLS:s Sällskapets pris 1935, 1940, 1942, 1946
- De Nios stora pris 1940
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arvid Mörne Wikimedia Commonsissa
